Tuulihaukan poikasmäärät jäämässä pieniksi

Tuulihaukan pesintä ei näytä onnistuvan tänä kesänä ainakaan Pohjanmaalla parhaalla mahdollisella tavalla. Pesueet ovat jäämässä tavanomaista pienemmiksi jo kuudetta vuotta peräkkäin. Pohjanmaalta käynnistynyt pönttöjen rakentaminen on silti nelinkertaistanut tuulihaukkojen määrän koko maassa parissa vuosikymmenessä lähes seitsemään tuhanteen pariin.

luonto
Tuulihaukan poikasten rengastusta Söderfjärdenillä.
Tuulihaukan poikasia rengastettiin tiistaina Söderfjärdenin peltoaukealla.Anna Wikman / Yle

Luotolainen ornitologi Ralf Wistbacka kävi tiistaina rengastamassa tämän kesän tuulihaukkapoikaset Söderfjärdenin peltoaukealla Vaasan eteläpuolella. Luonnontieteellinen yhdistys Ostrobothnia Australis on seurannut tuulihaukkojen pesintää ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1980-luvulta alkaen.

– Kun aloitimme tämän työn meillä oli esimerkiksi Söderfjärdenillä parikymmentä pönttöä ja alueella pesi vain yksi tuulihaukkapari. Tänä kesänä samalla alueella pesii kuusi paria, mutta pesissä oli keskimäärin vain kolme poikasta, Ralf Wistbacka selvittää.

– Parhaimmillaan meidän tuulihaukkojen seuranta-alueella, joka ulottuu Vaasasta Närpiön pohjoisosiin, on pesinyt kaikkiaan 109 paria, ja pesissä on ollut keskimäärin reilut viisi poikasta. Siitä on aikaa vajaat kymmenen vuotta, Ralf Wistbacka muistelee.

Tuulihaukan poikasia rengastuksessa Söderfjärdenillä.
Rengastusta odottamassa. Söderfjärdenin pesistä löytyi keskimäärin vain kolme tuulihaukan poikasta.Anna Wikman / Yle

Metsämyyrätkin kelpaavat ruoaksi

Tuulihaukan heikko pesintätulos kertoo ruoan vähyydestä.

– Ravintotilanne on tänäkin vuonna heikko. Nyt on ilmeisesti jo kuudes heikko ravintovuosi yhtäjaksoisesti. Tämä ei hyvää lupaa paikalliselle kannalle ainakaan, Ralf Wistbacka harmittelee.

Myyrät ovat tuulihaukkojen herkkua.

– Peltomyyrä on tuulihaukan tärkein ravintokohde, mutta se saalistaa myös metsämyyriä hakkuualueilla. Myyrät ovat siis tuulihaukkojen perusravintoa. Kun niitä ei ole, tuulihaukka ei oikein hyvin pärjää, Ralf Wistbacka sanoo.

– 2000-luvulla oli kunnollisia myyrävuosia kolmen vuoden välein ja silloin tuulihaukkojen kanta koheni. Vuodesta 2010 lähtien myyräsyklit ovat tasaantuneet ja tuulihaukkakannat ovat vähentyneet.

Aivan tyystin tuulihaukat eivät ole myyrien varassa. Huonoina myyrävuosina ne pistävät suuhunsa myös linnunpoikasia, sisiliskoja ja jopa hyönteisiä.

Tuulihaukka osaa lentää paikallaan

Tuulihaukan voi nähdä lekuttamassa paikallaan pellon päällä saalista odottamassa. Se lentää ikään kuin paikallaan. Kovin helppoa tuulihaukan havaitseminen ei esimerkiksi Söderfjärdenillä ole, sillä ne hakeutuvat yhä useammin ravinnon perässä peltoaukeilta hakkuuaukioille.

Ralf Wistbacka
Ralf Wistbacka toteaa, että on ollut kiva olla auttamassa tuulihaukkakannan elpymistä.Anna Wikman / Yle

– Peltoluonto on yksipuolistunut. Heinäpeltoja ja avo-ojia on vähän verrattuna esimerkiksi 1980-lukuun, Ralf Wistbacka arvioi.

Vaikka tuulihaukka on viljelysmaiden lintu, se pesii Suomessa peltojen ja hakkuuaukioiden lisäksi tuntureilla ja saaristossa.

Tehomaataloutta ja ympäristömyrkkejä pidetään osasyynä siihen, että Suomen tuulihaukkakannat aikanaan romahtivat. Pohjalaiset ryhtyivät pelastamaan lähes uhanalaista lajia rakentamalla tuulihaukoille pönttöjä. Pöntötys levisi eri puolille Suomea, tuulihaukkakannat vahvistuivat ja nykyään laji arvioidaan elinvoimaiseksi.