Poliisi tutkii tuhannen vuoden takaista rikosta: Tuikattiinko Harald Sinihampaan linnoitus tuleen?

Toissa vuonna löytynyt linnoitus saattoi olla mahtavan viikinkikuninkaan viimeinen rakennusprojekti, joka jäi kesken, kun kapinalliset tappoivat hänet.

Ulkomaat
Riimukivi puiden katveessa
Harald Sinihammas kaiverrutti vanhempiensa muistoksi ja samalla itsensä kunniaksi kymmentonnisen riimukiven. Kaiverruksia on kolmella kyljellä: yhdellä riimukirjoitusta, toisella myyttinen eläin, luultavasti leijona, ja kolmannella ristiinnaulittu Jeesus, sillä Tanskan yhdistänyt Harald teki siitä myös kristityn. Kivi seisoo Jellingin kirkon pihassa. Jürgen Howaldt /CC BY-SA 2.0 de/wikimedia

Tanskalaiset arkeologit ovat pyytäneet poliisilta tutkimusapua vakuututtuaan siitä, että Valløn ympyrälinnoituksen tulipalo runsaat tuhat vuotta sitten sytytettiin tahallaan. Tuli oli irti linnoituksen kahdella laidalla, sekä itäisellä että pohjoisella portilla.

– Kaikki merkit viittaavat tahallisuuteen. Itäportin ulkopuoli on täysin hiiltynyt, mutta sisäpuolella ei ole merkkejä tulipalosta, kertoo tutkimuksia johtava arkeologi Jens Ulriksen Tanskan yleisradioyhtiölle DR:lle (siirryt toiseen palveluun).

Køgen satamakaupungin lähellä, vajaan 40 kilometrin päässä Kööpenhaminasta sijaitsevan linnoituksen mitä luultavimmin omisti kovakätinen viikinkikuningas Harald Sinihammas. Ulriksen arvelee, linnoitus saattoi olla vasta rakenteille, kun Harald kuoli kapinassa, koska työ vaikuttaa jääneen puolitiehen.

– Teoriamme on, että maan muut mahtimiehet hyökkäsivät linnaan ja panivat portit palamaan, Ulriksen sanoo.

Poliisikoirat arkeologien apuna

Radiohiilitutkimuksissa linnoitus on voitu ajoittaa Harald Sinihampaan valtakaudelle 900-luvun loppupuoliskolle, mutta tarkka ajoitus ei tällä menetelmällä onnistu. Siksi tutkijat ovat soittaneet poliisille.

– Toivottavasti heidän asiantuntijansa osaavat sanoa jotakin palon syttymisestä. Arkeologeilla on hyviä kokemuksia yhteistyöstä poliisin kanssa, esimerkiksi luiden löytymisestä poliisikoirien avulla, kertoo tiedottaja Sanne Jakobsen.

Ulriksenin unelmalöytö olisi hyvin säilynyt palanen tammen kaarnaa, sillä sellaisesta olisi määriteltävissä puun kaataminen puolen vuoden tarkkuudella. Samalla selviäisi, koska linnoitus on rakennettu, Ulriksen perustelee haavettaan Lokalavisen (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Linnoitukselle raivattiin tasamaata

Kaksi tutkijaa puhdistaa kaarevassa kaivausojassa maata kaivauslastoilla.
Valløn ympyrälinnoitus oli noin nykypäivän jalkapallokentän kokoinen mutta täysympyrän muotoinen alue.Danmarks borgcenter

Valløn linnoituksen toissavuotinen löytyminen oli viikinkiajoista kiinnostuneille iso uutinen, sillä mitään vastaavaa ei ollut löydetty kuuteen vuosikymmeneen. Viikinkien ympyrälinnoituksia tunnetaan kaikkiaankin vain viisi Tanskasta ja kaksi Ruotsista.

Turpeesta ja tukevista hirsistä tehty linnoitus oli halkaisijaltaan 145 metriä. Sitä suojasi viiden metrin korkuinen aita. Tutkijat yllättyivät havaitessaan, miten perusteellisesti maastoa oli muutettu, jotta linnoitus saatiin sopimaan halutulle paikalle.

– Jotkut ihmisparat joutuivat rahtaamaan tonneittain painavaa savimaata. Se oli erittäin epätavallinen hanke, ja ainoa tarkoitus oli osoittaa valtaa, sanoo Aarhusin yliopiston professori Søren Sindbæk, toinen linnoituksen löytäjistä.

Tarkka ympyrä, neuroottinen kuningas?

Videnskab-tiedesivustolla on animaatio (siirryt toiseen palveluun) siitä, miltä linnoitus luultavasti näytti tai miltä sen olisi pitänyt valmiina näyttää. Muodoltaan linnoitus oli täydellinen ympyrä, ja sen portit osoittivat täsmälleen itään, länteen, pohjoiseen ja etelään.

Samoin on muissa Harald Sinihampaan rakennuttamissa linnoituksissa, mikä saa arkeologi Nanna Holmin vitsailemaan, että Haraldilla näyttää olleen jonkinlainen pakkomielle. Holm on Sindbækin ohella linnoituksen löytäjä ja yksi tutkimusten johtajista.

Outoa kyllä, niissä ei ole ainakaan toistaiseksi löytynyt astioiden sirpaleita, aseita tai mitään muutakaan linnoituksen elämästä kertovaa. Löytynyt ei ole myöskään asumusten jälkiä tai vallihautaa, kuten voisi olettaa. Ainoa esinelöytö on ollut pikkuruinen lasihelmi.

Maaperän metallit kertoisivat asepajasta

Tutkijat ovat löydöttömyydestä kummissaan, mutta eivät toivottomia, sillä suurin osa alueesta on vasta kartoitettu maatutkalla. Kaivauksia jatketaan tämän kesän jälkeen vielä kaksi kesää.

Esinelöydöt eivät myöskään ole ainoa tapa, jolla alue voidaan osoittaa asutetuksi. Maanäytteistä etsitään muun muassa fosfaattia, joka kertoisi karjasta, ja raskasmetalleja, joita olisi jäänyt aseiden valmistamisesta.

Tutkimuksilla on verkkosivu (siirryt toiseen palveluun), ja kaivauksien etenemistä voi seurata myös Facebookista (siirryt toiseen palveluun). Videnskab (siirryt toiseen palveluun)-sivusto seuraa tutkimuksia omalla sivullaan.

Viikinkiajasta kiinnostuneet ovat tervetulleita myös paikan päälle. Tanskan kuningatar Margareeta avasi Valløn linnoituksen kaivausalueen ja siihen liittyvän näyttelyn yleisölle runsas kuukausi sitten. Arkeologien työtä arvellaan tulevan tänä kesänä seuraamaan noin 30 000 ihmistä.