Hirviluvissa raju vähennys Pohjois-Karjalassa – susikannan runsastuminen kurittaa itäosia

Hirvenpyyntiluvat vähenevät rajusti viime vuodesta Pohjois-Karjalassa. Suomen riistakeskus on myöntänyt syksyksi 1 030 pyyntilupaa. Edellisellä jahtikaudella lupia oli 1 607. Heikon hirvikannan vuoksi Ilomantsiin, Lieksaan ja Nurmekseen ei ole myönnetty lainkaan lupia.

luonto
Hirvi juoksee hangessa.
Heikki Rönty / Yle

Syksyn hirvijahtiin lähdetään Pohjois-Karjalassa harvinaisen pienellä lupamäärällä.

Suomen riistakeskus on myöntänyt maakuntaan 1 030 hirvenpyyntilupaa. Viime syksynä lupia oli 1 607.

Muutos on kovin Ilomantsissa, Lieksassa ja Nurmeksessa, jonne ei ole myönnetty heikon hirvikannan takia ainuttakaan lupaa. Riistanhoitoyhdistysten edustajat ilmoittivat jo kevättalvella, että alueiden hirvikanta ei kestä metsästystä.

Kahden vuoden aikana susikanta on vahvistunut meillä aika selvästi.

Juha Kuittinen

Riistapäällikkö Juha Kuittinen sanoo, että hirvien vähenemiseen on vaikuttanut osaltaan susikannan runsastuminen viimeisen kahden vuoden aikana.

– Kanta on pikku hiljaa hiipunut alaspäin. Ja nyt viimeisimpänä kahden vuoden aikana susikanta on vahvistunut meillä aika selvästi. Tämä on tullut vahvimmin näkyviin hirvikannan pienentymisenä. Näillä tekijöillä se selittyy, Kuittinen kertoo.

Nopein keino elvyttää kantaa

Viime syksynä Pohjois-Karjalassa oli lupia siis 1 607, syksyllä 2014 oli 1 664 ja 2013 oli käytössä 1 446 pyyntilupaa. Milloin viimeksi maakunnassa on lähdetty jahtiin noin 1 000 luvalla?

2000-luvulla ei ole näin pieniä lupamääriä meillä ollut.

Juha Kuittinen

– Aika pitkälle pitää mennä taaksepäin. 2000-luvulla ei ole näin pieniä lupamääriä meillä ollut, riistapäällikkö Kuittinen muistelee.

Hirvilupia on nipistetty eri puolilla maakuntaa. Ainoastaan Outokummussa, Polvijärvellä, Joensuun seudulla ja Enossa lupamäärät ovat kasvaneet hienoisesti.

Kuittisen mukaan hirvilupien vähentämisellä halutaan elvyttää hirvikantaa.

– Kolmen yhdistyksen alueella, jossa lupia ei myönnetty ollenkaan, se on nopein keino hirvikannan elvyttämiseen. Kun jätetään metsästys väliin, niin hirvikanta lähtee nousuun. Jää vasatuotto metsästämättä ja pääoma koskematta.

Miten metsänomistajat?

Mitä mieltä metsänomistajat ovat, kun hirvenmetsästystä vähennetään näin kovalla kädellä?

Varmasti keskustelua aiheuttaa.

Juha Kuitinen

– Varmasti keskustelua aiheuttaa. Niin kuin hirviasiat aina aiheuttaa, oli hirviä paljon tai vähän. Niistä puhutaan.

– Tosiasia on, että meillä hirvien määrä on pienentynyt ja siihen pitää pystyä reagoimaan. Voi tulla tietenkin tilanteita, että hirviä on vähän runsaammin. Kokonaisuutena meidän korvatut metsävahingot ovat olleet hyvin pienet viime vuosina, riistapäällikkö Juha Kuittinen sanoo.

Juha Kuittinen sanoo, että vasaosuudesta riippuen tulevalla metsästyskaudella tullaan ampumaan 1 200–1 300 hirveä. 2000-luvun alussa ammuttiin syksyisin jopa noin 4 000 hirveä, kun hirvikantaa leikattiin tietoisesti pienemmäksi

Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Karjalan hirvikannan kooksi ennen tämän kevään lisääntymiskautta noin 4 400 hirveä. Vuotta aiemmin vastaava arvio oli 4 800 eläintä.

Hirvijahtiin osallistuu maakunnassa vuosittain noin 7 000 metsästäjää.