Kurittomat saaret piinaavat pikkukaupunkia – karkureita jahdattu ja pyydystetty merenlahdesta vuositolkulla

Haminan rantavesistä on bongattu kesän mittaan useita liikkuvia saaria. Karkailevat saaret ovat kaupungille jokavuotinen riesa, sillä ne tukkivat pahimmillaan veneväyliä. Asiantuntijoiden mukaan ilmiö on poikkeuksellinen etenkin merialueilla.

Kotimaa
Venelaituri.
Petri Lassheikki / Yle

HAMINA Salmenvirran rannassa Haminassa kelluu lähes kymmenen metriä pitkä ja noin viisi metriä leveä saari. Se on nyt kiinnitetty rantaan, koska se ajelehti kiinni laitureiden kylkeen ja painoi niitä.

Toinen saari – joltakin aiemmalta vuodelta – on kasvanut rantaan kiinni. Saaressa on 4-5 metrin pituisia koivuja, jotka ovat kuolleet pystyyn. Todennäköisesti niiden juuret ovat katkenneet, kun saari on lähtenyt liikkeelle.

– Tämä on jokavuotinen homma. Saaret irtoavat tuosta Savilahden rannasta ja ajelehtivat sinne, mihin tuuli kuljettaa, kertoo Haminan kaupungin vihertyöjohtaja Jouko Mäkinen.

Alkuviikosta rantaan ilmestyi jälleen uusi saari. Tai oikeastaan se vaihtoi paikkaa, sillä se seilasi aiemmin vastarannalla. Tämä saari on kooltaan pieni, vain muutamia neliömetrejä. Se saa jäädä paikoilleen, sillä siitä ei ole nyt haittaa kenellekään.

– Saaret ovat noin puoli metriä paksuja eli kantavat ihmistä. Ei tosin kannata kokeilla, siitä voi pudota myös läpi, Mäkinen varoittaa.

Tuhansia euroja

Saaret irtoavat mantereesta Takkaniemen ja Pitäjänsaaren väliseltä alueelta talvella, kun merivesi nousee ja jää nostaa rannan kasvustoa. Veden laskiessa ne irtoavat.

Saaret irtoavat rannasta ja ajelehtivat sinne, mihin tuuli kuljettaa.

Jouko Mäkinen

– Kesällä ne ovat vapaata riistaa tuulelle. Yleensä lautat kasvavat järviruokoa, joka kasvaa hyvässä paikassa jopa neljä metriä pitkäksi.

Tänä kesänä karanneita saaria on pyydystetty ainakin kaksi. Mäkisen mukaan määrä on pieni. Pahimpina vuosina kaupungilla menee tuhansia euroja saarten hävittämiseen.

– Jos ne haittaavat veneliikennettä, ne viedään läjityspaikalle. Rantaa on onneksi kilometritolkulla, joten iso osa saarista jää rannoille.

Alueen asukkaat eivät tosin katso rantaan ajautuneita saaria hyvällä. Vaikka kaupunki vie saaren pois, siitä jää aina mutaa ja turvetta rannalle.

Tänäkin kesänä asukkaat ovat tehneet rannalla paljon puhdistustöitä.

Saarilla joskus tyly kohtalo

Kun saaresta on haittaa vesillä liikkuville, se otetaan kiinni ja sitä työnnetään lähemmäs rantaa hinaajan avulla.

Rannassa ne pilkotaan kaivinkoneella. Vesi valutetaan suurimmaksi osaksi pois ennen kuin saarenpalat mätetään kuorma-auton kyytiin. Saarten hautausmaa – läjityspaikka – sijaitsee Tarmolassa.

Mäkinen muistaa, että isoimmat talkoot pidettiin noin kymmenen vuotta sitten.

– Takkaniemen veneväylä meni tukkeeseen monenkymmenen metrin matkalta. Kaksi kaivinkonetta oli useamman päivän töissä mättämässä sitä auki.

Tuttu ilmiö tekoaltailla

Liikkuvia saaria on pyydystetty jonkin verran Suomen sisävesillä, mutta saaren irtoaminen itsestään on poikkeuksellinen ilmiö.

Kuulen nyt ensimmäistä kertaa, että sitä tapahtuu merialueella.

Jukka Höytämö

– Tekoaltailla tämä on ollut erittäin iso ongelma ja tuttu ilmiö vedenpintaa nostaessa. Mutta tässä kyseessä on enemmänkin mekaaninen tapahtuma. Kuulen nyt ensimmäistä kertaa, että sitä tapahtuu merialueilla, sanoo johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta.

Myös Uudenmaan Ely-keskuksessa on kuultu turvelauttojen irtoamisesta vain vedenpinnan noston yhteydessä.

– Joissakin tapauksissa isompia lauttoja on kiinnitetty vaijereilla rantaan, etteivät ne lähde pitemmälle. En ole koskaan törmännyt tapaukseen, että ne lähtisivät liikkeelle itsestään, sanoo ylitarkastaja Tomi Laukka.

Yle on kertonut aiemmin muun muassa saaresta, joka ajelehti Rautalammilla viime kesänä.