Tiet yritystukien luo takkuavat yhä

Yrityksille on tarjolla monenlaisia tukia, mutta tuen antajien ja tarvitsijoiden kohtaaminen kangertelee. Varsinkin pienten ja maaseutuyrittäjien tukipoluissa ja yritysten kehittämisessä on parantamisen varaa, sanoo kauppakorkeakoulun dosentti.

yrittäjyys
Satasen euron seteleitä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Esimerkiksi Keski-Suomen ELY-keskuksella on Maaseuturahastossa varattuna 24 miljoonaa euroa yritystukiin. Alkukesästä hakemuksia on tullut vasta miljoonan euron edestä.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun dosentti Tarja Niemelä on selvittänyt vuonna 2014 yrittäjien tyytyväisyyttä tukipalveluihin ja neuvontaan.

Tutkimuksessa kysyttiin neuvontaa ja rahoitusta saaneilta yrityksiltä yritysrahoituksen tunnettuudesta ja saavutettavuudesta. Kävi ilmi, että yrittäjät eivät aina tiedä kenen puoleen tukiasioissa pitäisi kääntyä.

Jäänteitä vanhoista ja jäykistä järjestelmistä varmaan vielä on.

Tarja Niemelä

– Täytyy laittaa vauhtia siihen, millä tavalla yrittäjiä innostetaan, aktivoidaan ja saadaan innostus hakea rahaa, sanoo Niemelä.

Hän toteaa, että yritysrahoitusneuvonnan ja yrittäjien yhteistyötä pitäisi kehittää.

– Meillä on paljon pieniä, alle kymmenen henkeä työllistäviä yrittäjiä. Heillle tulisi kasvollistaa kehen voi ottaa yhteyttä.

Tukea saavat usein ne, jotka ovat aiemminkin löytäneet tiensä tukirahahanojen ääreen. Niemelä tietää, että neuvontapalvelut ja tukijärjestelmät saattavat näyttäytyä yrittäjille hankalakulkuisena viidakkona.

Huomio kokonaisvaltaiseen kehittämieen

Hyvin erikokoisilla ja monenlaisten toimialojen yrityksillä on mahdollisuus hakea ja saada esimerkiksi maaseudun kehittämisrahaa.

– Tutkimus osoitti, että tärkeintä on saada sopiva ketju ja joukko alan osaajia yrittäjien tueksi. Kyse ei ole pelkästään rahan hakemisesta ja saamisesta, vaan siitäkin miten lähdetään kunkin elinkeinoa kehittämään.

Tärkeintä on saada sopiva ketju alan osaajia yrittäjien tueksi.

Tarja Niemelä

Niemelän mukaan yritykset tarvitsevat entistä ketterämpiä, erityisesti pienille ja uudenlaisille, vaikkapa monialaisille maaseutuyrittäjille sopivia ratkaisuja. Tähän suuntaan askelia on otettukin.

– Kasvun teema on tietysti tärkeä, mutta palvelualan yrityksiä on Keski-Suomessa paljon ja monialainen yrittäminen varsinkin maaseutuyrittämisessä on usein elinehto.

– Jäänteitä vanhoista ja jäykistä järjestelmistä varmaan vielä on, mutta iloksemme on todettava, että niin valtiovallan, maakunnan kuin paikallisella tasollakin haetaan nyt uudenlaisia malleja, toteaa Niemelä.

Dosentti peräänkuuluttaa huomion kääntämistä tukieuroista yritysten kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Hän sanoo, että yrittäjien kanssa toimimisessa tärkeintä olisi saada luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri sekä tukijärjestelmään että rahoitusneuvontaan ja löytää tarvittaessa räätälöityjä ratkaisuja. Tukiverkoston tulisi taipua yrityksen elinkaaren rinnalla.

– Ei ole keneltäkään pois, jos yrittäjiä yritetään auttaa mahdollisimman pitkään elinkeinojensa kehittämisessä, uudistamisessa tai uuden liiketoiminnan käynnistämisessä. Kyse ei ole yksin tukirahoituksesta. Enemmän on kyse siitä, miten jatketaan sitä eteenpäin ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun tuki on saatu ja käytetty, pohtii Niemelä.

Tarja Niemelää haastatteli Timo Hytönen

_Yritystuista puhutaan tänään Radio Suomen Ajantasan Suomiseurassa klo 14-15. Vieraina lähetyksessä ovat Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen sekä jyväskyläläinen yrittäjä Sanna Jylänki. _