10-vuotias Leevi vinkkaa: "Kannattaa lukea paljon, niin oppii enemmän kaikkea"

Hiipuneet lukuhalut voi herättää kirjastojen ja koulujen yhteistyöllä sekä auttamalla kiinnostavien kirjojen etsimisessä. Keski-Suomessa kirjastot paiskivat töitä erityisesti poikien lukuinnon nostamiseksi.

Kotimaa
Kirjastossa lukeva poika.
Matti Myller / Yle

10-vuotias Leevi Lähteenmäki esittelee Uuraisten kirjastossa tottuneesti kirjasuosikkejaan. Muun muassa elokuvista ja tv-sarjoista tehdyt kirjat, sarjakuvat, urheilu-, tietokonepeli- ja eläinkirjat kiinnostavat.

Poikia kiinnostaa jännitys, fantasia, huumori ja pieruhuumori erityisesti.

Minna Puntala, kirjastonjohtaja

– Duutsonit - Sata tapaa pelastua tylsyydeltä, American Classic Cars, Minecraft Mahtavat rakennelmat, Jalkapallon ennätyskirja, Risto Räppääjä ja Yöhaukka, luettelee Leevi hiljattain lukemiaan.

Pojan lukuharrastus alkoi jo varhain.

– Opin lukemaan päiväkodissa. Aku Ankasta opin. Nykyään luen viikossa ehkä 10-11 kirjaa. Kannattaa lukee paljon, niin oppii enemmän kaikkea, toteaa Leevi, joka käy kirjastossa lähes päivittäin.

Ainakin Uuraisilla pojat lukevat

Lasten hiipuvasta lukuinnosta (siirryt toiseen palveluun) on kannettu Suomessa viime vuodet huolta.

Parin vuoden takaisen Lasten mediabarometrin mukaan painettuja kirjoja, sarjakuvia tai lehtiä luki tai selaili itse vähintään kerran päivässä kuitenkin vielä lähes puolet lapsista ja lähes joka päivä kolme neljäsosaa kaikista lapsista.

Äänikirjoja tai äänisatuja kuunteli ainakin joskus yli 80 prosenttia 3–8-vuotiaista ja 41 prosenttia 0–2-vuotiaista.

Kirjoja kirjastossa.
Matti Myller / Yle

Varsinkin pojat tarttuvat nykyään entistä harvemmin kirjoihin. Uuraisilla kirjastoihmiset eivät silti ole heittäneet lasten lukuharrastuksen suhteen kirvestä kaivoon.

Leevin kaltaiset todella innokkaat lukijapojat ovat harvemmassa, mutta kyllä pojatkin vielä kirjojen pariin löytävät, kertoo Uuraisten kirjastonjohtaja Minna Puntala.

Mä ainakin luen ja mun luokkalaisetkin lukee paljon.

Leevi Lähteenmäki

– Jos katsotaan luetuimpia kirjoja, niiin sieltä löytyy hyvin paljon aineistoa, mikä poikia houkuttaa. Meidän mielestä Uuraisten pojat kyllä lukee.

Puntala ei halua niputtaa poikia yhteen muottiin.

– Olen sitä mieltä, että jokaiselle ihmiselle löytyy sopiva kirja tai useampia. Vaihtoehtoja on nykyään todella paljon. Poikia kiinnostaa ainakin jännitys, fantasia, huumori ja pieruhuumori erityisesti, tietää Puntala.

Kirjastovirkailija Kristiina Lähteenmäki kuvailee, että pojille maistuvat erityisesti tiivit, tapahtumalliset hyvinkirjoitetut kirjat, joissa ei ole liikaa päähenkilöitä eikä juonia. Tietosisällötkin poikia innostavat. Hittejä ovat tietokonepelioppaat, jotka ovat Uuraisten kirjastosta jatkuvasti menossa. Tänä päivänä halutaan lukea toiminnallisempaa, fantasiaa ja scifiä. Vanhoista suosikeista eläinkirjat ovat pitäneet pintansa.

Poikien lukuinto riippuu Lähteenmäen mielestä paljon siitä, mitä heille tarjotaan ja mitä on tarjolla.

– Myös vanhemmilla on tärkeä rooli. Olisi tärkeää, että jo vauvalle luettaisiin ääneen, loruteltaisiin ja otettaisiin perheen touhuihin lukeminen mukaan, esimerkiksi yhdessä ääneen lukeminen. Mutta vaikka kuinka yrittäisi kaikkensa, niin eihän se takaa, että kaikki innostuisivat lukemisesta. Yrittäminen on kuitenkin tärkeää, sanoo Lähteenmäki.

Kohdentaminen on tätä päivää

Poika lukee kirjastossa.
Matti Myller / Yle

Uuraisten kirjastossa tehdään paljon töitä sen eteen, että lapset ja perheet löytäisivät itselleen sopivaa ja mieleistä luettavaa. Keski-Suomen kirjastoissa kampanjoidaan myös alakouluikäisten poikien lukuinnostuksen nostamiseksi.

– Tällä hetkellä meillä on kaksi isompaa hanketta, eli omatoimikirjasto (lisää aukiolotunteja asiakkaille ilman henkilökunnan läsnäoloa), joka tulee syksyllä, japerheiden lukemiseen (siirryt toiseen palveluun)liittyvä hanke, Puntala sanoo.

Pyrimme tarjoamaan kaupanpäällisiä eli parempi, että asiakas löytää täältä enemmän kuin on tullut hakemaan.

Minna Puntala, kirjastonjohtaja

Lukuinnon sytyttelyssä painaa Puntalan mukaan paljon kirjaston ja koulun yhteistyö.

– Meillä on kirjavinkkarivierailuja, kirjailijavierailuja, toimitamme kirjapaketteja kylille ja jos opettaja haluaa jostain teemasta aineistoa, niin mehän sitä hankitaan. Menemme myös koululle tarvittaessa tai lähetämme esiintyjiä sinne, kertoo Puntala.

Kirjaston tarjontaa voi tehdä tutuksi myös kohdentamalla sitä tietylle ryhmille.

– Voi olla näyttelyjä, kuten meillä täällä, voi vinkata netissä kirjoja ja esitellä esimerkiksi tietylle ikäryhmälle aineistoja, kirjoja ja cd-levyjä suoraan. Kohdentaminen on mielestäni nykypäivän juttu.

Houkuttelevaa olla pitää

Koko maakunnan laajuinen kirjastoverkko takaa, että mikäli omasta kirjastosta ei jotakin löydy, niin aina voi lainata toisesta kirjastosta.

– Jos ihmisellä on pienikin haju, mitä hän haluaa ja sitä ei meillä ole, niin se kyllä saadaan. Pyrimme tarjoamaan myös kaupanpäällisiä eli on parempi, että asiakas löytää täältä enemmän kuin on tullut hakemaan, sanoo Puntala.

Poika katselee kirjaa kirjastossa
Matti Myller / Yle

Uuraisilla lastenosaston maskotti, lohikäärme "Kerttuli Kimallus" on sekin valjastettu lukuinnon edistäjäksi.

– Kerttulin ympärille ollaan luomassa tuoteperhettä. Nettiin yritetään saada YouTube-videoita, joita koulut ja muut voivat hyödyntää. Tulossa on iltasatupaketteja, tehtäväkirjaa, ehkä joulukalenteri ja seikkailupolkujakin, visioi kirjastonjohtaja.

Jos ihmisellä on pienikin haju, mitä hän haluaa ja sitä ei meillä ole, niin se kyllä saadaan.

Minna Puntala, kirjastonjohtaja

Puntalan mielestä tarjonnan ja lukuinnon kasvattamiseksi tehtävän yhteistyön pitää olla ennen kaikkea houkuttavaa ja sitouttavaa.

– Eihän lierokaan pidä siitä, jos se laitetaan t-putkeen ja toisella puolella on kuivaa, inhottavaa ja sähköiskuja ja toisella puolella mukavaa. Sehän menee tietysti sinne mukavaan. Tässäkin toivomme, että kaikki tämä on mukavaa koko perheelle.

10-vuotias kirjastokonkari muistuttaa, että mitä enemmän lukee, sitä sukkelammaksi lukijaksi yleensä tulee.

– Opin kirjoista aina kaikkea uutta, koirista ja autoista esimerkiksi, Leevi Lähteenmäki sanoo.

Väite, että pojat eivät lue kirjoja ei Leevin mielestä pidä paikkaansa.

– Ei se ole totta, koska mä ainakin luen ja mun luokkalaisetkin lukee paljon.

Uuraisten kirjastossa haastettelut teki Matleena Ylikoski