Laaja rokotuskampanja puri punkkeihin – näin Itävalta ratkaisi puutiaisongelmansa

Vaikeasta punkkiongelmasta kärsinyt Itävalta on rokottanut lähes kaikki kansalaisensa punkkeja vastaan. Nyt vuosikymmeniä kestänyt vitsaus on saatu hallintaan.

Kotimaa
Eng laakso Itävallassa.
Ilmaston lämpeneminen on lisännyt punkkitauteja myös Itävallassa. Kuva Innsbruckin pohjoispuolelta.AOP

Jos pelkää punkin puremaa, lomamatka Itävaltaan ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Keskieurooppalainen alppimaa on maanosan pahimpia puutiaisen leviämisalueita.

Vaara sairastua esimerkiksi vaaralliseen puutiaisaivokuumeeseen on kuitenkin käytännössä olematon, jos rokotukset ovat kunnossa.

Itävaltalainen tietää tämän paremmin kuin kukaan muu.

Punkin pistoksesta sairastui toista tuhatta itävaltalaista joka vuosi vielä 1970-luvulla. Sen jälkeen Itävalta kehitti rokotteen, joka osoittautui tehokkaaksi lääkkeeksi pelättyä virusta vastaan.

Maassa alkoi laaja valistuskampanja, ja kansa saatiin lääkärin penkille piikitettäväksi.

Nyt noin 87 prosenttia väestöstä on rokotuttanut itsensä, ja se näkyy tilastoissa. Puutiaisaivokuumeeseen sairastuu enää 60–80 itävaltalaista vuodessa.

Euroopanlaajuinen ongelma

Puutiaisaivokuumetta esiintyy noin 30 Euroopan maassa. Väkilukuun suhteutettuna vaikeimmassa tilanteessa ovat Baltian maat.

Latviassa ja Liettuassa raportoidaan vuosittain 500–700 tautitapauksesta, ja myös piskuisessa Virossa tautiin sairastuu vuosittain toista sataa ihmistä.

Aasiasta lähtöisin oleva punkki lähikuvassa.
Aasiasta lähtöisin oleva punkkityyppi on löytänyt tiensä myös Eurooppaan.Patrick Pleul / EPA

Syytä ei tarvitse ihmetellä. Kun kahdeksan miljoonan asukkaan Itävalta rokottaa kansalaisensa, Baltian maat eivät sitä juurikaan tee.

Tuontitavarana Suomeen

Suomessa punkin aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta havaittiin ensimmäisen kerran 1950-luvulla. Kuitenkin vasta 1990-luvulla tauti alkoi yleistyä, osittain ilmeisesti leutojen talvien ja kosteiden keväiden seurauksena.

Ohhoh! Meillä rokotteet maksavat vain 40 euroa.

Georg Duscher

Muuttolinnut ovat kuljettaneet puutiaisia ja viruskantoja Suomeen etelästä ja idästä. Esimerkiksi Siperian puutiainen eli taigapunkki levittää sekin vaarallista puutiaisaivokuumetta, joka johtaa pahimmillaan kuolemaan. Hoitokeinoa tautiin ei ole olemassa.

Siksi vaikeimmilla punkkialueilla kuten Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa asuvien ihmisten kannattaisi ottaa rokote, kehottaa asiantuntija.

– Ahvenanmaa on eurooppalaisessakin vertailussa kriittinen alue. Jos siellä viettää kuukauden puutiaisaikaan, mahdollisuus saada tartunta on yhden suhde kymmeneentuhanteen, Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti sanoo.

Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta

Avaruudesta otettujen satelliittikuvien ansiosta pystytään arvioimaan Suomenkin tautitilanteen kehittymistä. Matemaattisten mallinnuksien avulla on pystytty myös ennustamaan riskialueita ja niiden muutoksia Euroopassa.

– Ilmastonmuutos on aiheuttanut sen, että niitä alueita, joissa punkit viihtyvät, tulee olemaan jatkossa enemmän, professori Vapalahti sanoo.

Valtaosa punkin puremista on vaarattomia, mutta mikäli virusta kantava punkki pystyy tartuttamaan ihmisen, tilanne on aina vakava.

– Noin kolmasosa virustartunnoista johtaa keskushermoston infektioon. Lievimmillään se voi ilmetä päänsärkynä ja kuumeena, pahimmillaan aivotulehdus johtaa kuolemaan, Vapalahti sanoo.

Taudin sairastaneille voi jäädä oireita, jotka voivat vaihdella halvaantumisesta keskittymiskyvyn puutteeseen.

Lääkäri poistaa punkin potilaan vatsasta Kosovossa.
Lääkäri poistaa punkin potilaan vatsasta Kosovossa.Valdrin Xhemaj / EPA

Vapalahti suosittaa rokotuksen ottamista jokaiselle suomalaiselle, joka asuu tai viettää pitkiä aikoja puutiaisaivokuumeen riskialueella. Valtaosa suomalaisista ei kuulu tähän ryhmään.

– Kaikkien suomalaisten rokottaminen ei kuulosta järkevältä investoinnilta. Mikään rokote ei ole täysin haitaton.

Suomen hinnat ihmetyttyvät

Kun viisihenkinen suomalaisperhe haluaa rokotuttaa itsensä, kyse on lähemmäs tuhannen euron satsauksesta.

Esimerkiksi Suomessa kiertävät niin sanotut punkkibussit ja lääkäriasemat veloittavat yhdestä rokotteesta aikuisilta noin 50–65 euroa. Rokotesuojan saamiseksi vaaditaan kolme erillistä pistosta.

Itävallan johtava punkkitutkija, Wienin yliopiston eläinlääketieteellisen laitoksen tutkija Georg Duscher, pitää hintaa kovana.

– Ohhoh! Meillä kolme kertaa otettava rokote maksaa yhteensä vain noin 40 euroa, Duscher sanoo.

Itävallassa hallitus maksaa osan rokotteen hinnasta, joillekin sairauskassa tai työnantaja maksaa koko summan.

Valtio kampanjoi näyttävästi kouluissa ja tienvarsimainoksissa rokotteen ottamisen puolesta. Ja vaikka tilanne Itävallassa onkin parantunut huimasti, täysin tyytyväinen Duscher ei silti ole.

– Meillä on edelleen vaihtoehtoisen lääketieteen nimeen vannovia ihmisiä, jopa lääkäreitä, jotka puhuvat rokotusta vastaan, tutkija Duscher paheksuu.

Duscherin mukaan tieteellinen näyttö rokotteen hyödyistä Itävallassa on kiistaton. Rokotuksen ottamista hän suosittelee myös Itävaltaan matkustaville suomalaisturisteille.