Runoviikolla kaveria ei jätetä – "Kaikki draama on syntynyt jostakin kitkasta"

Juhlavuotta viettävä Kajaanin Runoviikko tarjoaa festivaalikansalle klassikoita, ensi-iltoja ja ilmaisesityksiä. Tapahtuman tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman moni tavallinen kansalainen.

kulttuuri
Kajaanin runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto.
Niko Mannonen / Yle

Kajaanissa alkanut runoviikko on Suomen vanhin ja laajin runoon, lausuntaan ja pienteatteriin erikoistunut festivaali. Runoviikko viettää nyt 40-vuotisjuhlia ja sen kunniaksi tapahtumassa nähdään paljon klassikkoja, mutta myös lukuisia ensi-iltoja. Hyvässä keski-iässä porskuttavan tapahtuman sanoma on säilynyt samana.

– Vuodesta toiseen olen toitottanut sitä, että pidämme huolta toisistamme ihan oikeasti. Yksin emme pysty hoitamaan tätä tapahtumaa ja jos joku lipsahtaa sivuun, niin koetetaan ottaa hänet takaisin kehiin, sanoo 15 vuotta runoviikolla mukana ollut taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto.

Opit kaverista välittämiseen Reimaluoto sai kotoa, jossa opetettiin, että ihmisillä menee joskus tosi huonosti, mutta apua tarjoamalla heillä voi mennä pian paljon paremmin.

– Jotkut tarvitsevat vähän enemmän apua ja se ei tee ihmisestä huonompaa. Ehkä hän on vähän parempi kuin me, joilla on vielä vähän muskeleita jäljellä. Sellaisista asioista Runoviikolla puhutaan ja siitä mitä sen kaltaiseen elämään liittyy. Kaikki draama on syntynyt jostakin kitkasta, joka muuttaa ihmisen ajattelua ja tulee uusia aika, kertoo Reimaluoto.

Esitystä on jouduttu tekemään kengännauhabudjetilla.

Heidi Herala

Juhlavuotta viettävä Kajaanin Runoviikko tarjoaa tänä kesänä paljon klassikkoja sekä kaupungilla järjestettäviä ilmaistapahtumia.

– Tavoitteena on, että tapahtumia viedään myös laitoksiin, vanhuksille, mielenterveyspotilaille, päihdekuntoutujille, sekä entisille ja nykyisille vangeille. Tapahtuma pitää olla kaikkien saatavilla ja sitä edustaa esimerkiksi puralli, jossa viidentoista auton voimalla ja purallin hengessä tapahtumaa vedetään pitkin kaupunkia. Tämä ei ole ylhäisötaidetta tai tietyn joukon eliitillinen tapahtuma, vaan koko kansan tapahtuma, koska Sinisalon Veikko niin ajatteli ja minä pidän siitä kiinni, täräyttää Reimaluoto.

Haastava ensi-ilta

Yksi Runoviikon tämän vuoden uutuuksista on Marja-Liisa Vartion runoihin perustuva Peilinpitelijä. Sen on valmistanut näyttelijä Heidi Herala ja ohjaaja Heidi Räsänen yhdessä nuoren polven kuvataiteilijan Markus Jäntin kanssa.

Näyttelijä Heidi Herala.
Niko Manoonen / Yle

Pelinpitelijä esitetään Kainuussa kahteen eri otteeseen, sillä keskiviikkona nähtävän esityksen jälkeen seuraavana päivänä Suomussalmella Retikassa on toinen esitys. Ennen ensi-iltaa Heralalla oli perhosia vatsassa.

Kaikki draama on syntynyt jostakin kitkasta.

Taisto Reimaluoto

– Joo, jännittää ja tunnelma on hyvä. Tässä vaiheessa toivon, että yleisö on lämmin ja vastaanottavainen. Kaikista esityksistä tulee omannäköisiä, jotka on itse valmistettu, sanoo nyt kolmannen kerran Runoviikolle osallistuva Herala.

Peilinpitelijä on tarjonnut Heralalle hyvän, haastavan ja vaikean matkan.

– Haastavaahan tätä on tehdä, kun penniäkään en ole apurahaa saanut ja esitystä on jouduttu tekemään kengännauhabudjetilla. Toisaalta se on hyvä asia, kun joutuu miettimään mistä saa eurolla verhoja ja sen sellaista. Siitä syntyy ihan oma estetiikka, sanoo näyttelijä Heidi Herala.