Tornionjoen kalastajat valmiita tarjoamaan kaiken apunsa lohikuolemien selvittämisessä

Tornion-Muonionjoen kalastajat auttavat tutkijoita selvittämään syytä lohikuolemien taustalla. Kalastajat saavat myös tutkijoilta apua sairaiden kalojen tunnistamiseen.

Kotimaa
Tornionjoki
Jenni Mehtonen / Yle

Tornion-Muoniojoen kalastajat avustavat tutkijoita lohikuolemien selvittämisessä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkija saapuu ensi viikonloppuna Karunkiin ottamaan näytteitä lohista kalakuolemien syyn selvittämiseksi. Samalla Eviran tutkija opastaa paikallisia kalastajia, kuinka he voivat tunnistaa mahdollisesti sairastuneen yksilön.

Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtaja Pekka Pelttarin mukaan myös kalastajat toivovat, että kalakuolemien syy selviäisi ja ovat valmiita tarjoamaan kaiken apunsa tutkijoille.

Eviran tarkastaja kävi Karungissa ensimmäisen kerran ennen juhannusta.

– Saimme kaikkiaan 90 kalaa ja niistä noin kymmenen prosenttia oli sellaisia, joista otettiin näytteitä. Varsinaisesti päällepäin tunnistettavia sairaita kaloja ei ollut, Pelttari kertoo Mustasaaren lähistöltä pyydetyistä kaloista.

Tutkimuskäyttöön sopivat kalat tulisi löytää elävänä.

– Vastaan tuli yksi kuollut kala, josta ei voitu enää ottaa kudosnäytteitä, koska kala oli ollut kuolleena jo arviolta pari vuorokautta.

Kalastajat odottavat jännityksellä tilanteen kehittymistä.

– Tämä kesä ei ole osoittautunut mitenkään poikkeukselliseksi sairaiden kalojen osalta meidän pyyntipaikallamme. Se, miltä loppukesä näyttää veden lämmetessä, on toinen kysymys, Pelttari pohtii huolestuneena.

Kalastajat saavat arvokasta oppia tutkijoilta

– Me saamme ihan paikan päällä käytännön kädestä pitäen -opetusta siitä, miten me voimme tunnistaa epäilyttäviä kohtia kaloissa ja raportoida, minkä verran me tämän tyyppisiä epäilyjä löydämme.

Kalastajista on ollut erinomainen asia, että kalakuolemien selvitetään ja tutkija tulee paikan päälle opastamaan.

Pekka Pelttari

Loppukesästä havainnointi voi olla vähäisempää.

– Ongelma on, että lohen pyynti päättyy ensi viikonloppuna ja sen jälkeen jatkonäytteiden ottaminen jää vain viehepyynnin varaan, Pelttari harmittelee.

Nyt saatavaa oppia voidaan kuitenkin hyödyntää myös tulevina kesinä. Kalastajan voi olla vaikea tunnistaa sairasta kalaa, mikäli sairaus on vasta puhkeamassa.

– Tutkijan antamat vinkit auttavat meitä tarkastelemaan kaloja. Kalan vatsanalus on tavallisesti vaalea, mutta jos siellä on voimakkaita väripoikkeamia, on syytä epäillä, että bakteerikasvustoa on liikkeellä.

Tutkittavat kalat pidettävä elossa

– Ainoa tapa pitää kalat elävinä olisi vedessä käytettävissä oleva sumppu, josta vesi virtaa lävitse. Kala voitaisiin pitää siinä muutaman tunnin ajan, jotta tutkijat voivat käydä ottamassa siitä näytteitä tai ottaa koko kalan mukaan, Pelttari kertoo.

Sumpun rakentamiseen voidaan soveltaa useampaa menetelmää. Asiassa on kuitenkin omat haasteensa, sillä kyseessä ovat isot lohikalat.

– Sumppu voidaan tehdä joko isosta tynnyristä niin, että jatkuvasti hapekasta vettä pääsee virtaamaan läpi. Jotkut tekevät sumpun puusta, jolloin vesi pääsee virtaamaan puun rakojen läpi tai sitten rajataan alue verkolla.

Samanlaista menetelmään sovelletaan siianpyynnissä Kukkolankoskella.

Syyn löytymisestä toiveikkuutta

Karungin alueella kalastajat ovat olleet innolla mukana tutkimusten avustamisessa.

– Kalastajista on ollut erinomainen asia, että kalakuolemien selvitetään ja tutkija tulee paikan päälle opastamaan. Yhtään vastustavaa puheenvuoroa en ole kuullut. Kyllä kalastajien halu on selvittää tilanne ja antaa kaikki apu tutkijoille.

Pelttari on varovaisen toiveikas, että kalakuolemien syy saataisiin selvitettyä ja korjaaviin toimenpiteisiin päästäisiin ensi kesänä.

Lohien joukkokuolemien syytä on selvitetty kesästä 2014 lähtien.