Kaikki talviolympialaisista!

Metsäkeskus suosittelee hakkaamaan metsää myös suojelualueilla

Osa ihmisistä pitää Natura-alueita lähes pyhinä paikkoina, joissa ei saa tehdä mitään. Metsäkeskuksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä myös suojelualueeseen kuuluvissa metsissä on mahdollista tehdä hakkuita. Nyt Metsäkeskus jopa suosittelee ryhtymään metsänhoitoon Natura-alueella.

luonto
Kaadettuja puita ja metsätyökone metsässä
Pekka Niiranen / Yle

Natura on Euroopan unionin hanke, jonka tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuutta. Naturan piirissä on Suomessa jo noin viisi miljoonaa hehtaaria.

Metsänomistajien keskuudessa mielikuva Natura-alueista on ollut se, että kaikki metsänkäsittely on suojelualueella kiellettyä. Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes tyrmää tällaisen luulon perusteettomana.

– Silloin kun hakkuut tehdään harkitusti, ne vain parantavat luontoarvoja, mistä taas hyötyvät sekä metsänomistajat että luonto.

Harkituista hakkuista ei Remeksen mukaan ole haittaa, kun ne tehdään viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Natura-alueiden hakkuista suurin osa tehdään lehdoissa. Silloin kasvit, jotka kärsivät esimerkiksi kuusten varjostuksesta, saavat lisää elintilaa. Myös hakkuut harju- ja rantojensuojelualueilla ovat suhteellisen yleisiä.

Ensiharvennus näkymättömissä

Natura-alueeseen kuuluvia hakkuita on parhaillaan käynnissä Rautavaaran Älänteellä. Ensiharvennustyömaa on vain 50 metrin päässä kauniista luonnonhiekkarannasta. Näkymä ei kärsi, sillä rannan ja hakkuiden väliin jää käsittelemätön metsä.

Remeksen mukaan metsänhoitotoimenpiteillä voidaan vain parantaa kyseisen metsäalueen lähi- ja kaukonäkymiä.

– Metsässä liikkuva näkee järven, eli kauniit järvimaisemat tulevat paremmin näkyviin, johtava metsänhoidon asiantuntija lupaa.

Metsänomistaja myhäilee

Rautavaaralaisleimikon omistaa neljän sisaruksen metsäyhtymä, joka piti suojelualuetta pitkään metsänhoidollisesti menetettynä mahdollisuutena.

– Kun alue suojeltiin, tuli käsitys, että alueella ei saa hakata lainkaan, hyvä jos polttopuut sai ottaa, muistelee metsäyhtymässä mukana oleva nurmeslainen Jaakko Korhonen.

Nyt Korhonen katselee tyytyväisenä hakkuutyön jälkeä.

– Tämähän näyttää siltä kuin harvennushakkuu yleensä näyttää, hän myhäilee.

– Ei tämä ole oikeastaan metsänhoitoa kummempaa.

Metsäyhtiö pyrkii pelaamaan varman päälle

Puunkorjuu Natura-alueella ei sinällään poikkea tavallisesta talousmetsien käsittelystä, mutta etukäteissuunnittelu on tavallista tarkempaa.

– Tämän kohteen tapahtumat dokumentoidaan. Onnistumisista samoin kuin myös mahdollisista epäonnistumisista otetaan opiksi, vakuuttaa Stora Enson Itä-Suomen hankinta-alueen ostopäällikkö Kari Partanen.

Hänen mukaansa läheltä piti -tilanteita ja yksittäisiä virheitä tapahtuu joka vuosi.

– Niissä ei ole kuitenkaan menty niin pitkälle, että olisimme joutuneet tekemisiin metsälain tai luonnonsuojelulain kanssa.

– Jos me emme ole koko ajan valppaana, on vaara, että jossakin voisi näin käydä, Partanen sanoo.