1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Yli tuhat väkivallan uhria jäi ilman turvakotipaikkaa – kolme uutta turvakotia Suomeen jo ensi vuonna?

Esimerkiksi Tampereelta kriisitilanteessa olevia lähisuhdeväkivallan uhreja on siirretty jopa Ouluun saakka.

Kotimaan uutiset
Nainen lapsi sylissään ikkunan ääressä.
Derrick Frilund / Yle

Puoliso nimittelee tai jopa lyö. Vanhempi tukistaa tai läimäyttää lastaan. Lapsi törsää ikääntyvän vanhempansa varoja ilman lupaa. Nämä kaikki ovat lähisuhdeväkivallan muotoja, joita uhri pakeni viime vuonna turvakotiin.

Turvakotien paikkapulaan saataneen helpotusta ensi vuonna. Turvakotien rahoitusta koordinoiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL aikoo järjestää vielä elokuun lopussa haun uusien turvakotien ja turvakotipaikkojen perustamiseksi, mikäli valtion budjetista lohkeaa rahaa suunnitellusti.

THL aikoo painottaa haussaan uusien turvakotien perustamista Satakuntaan, Etelä-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Näillä alueilla ei ole aiempaa turvakotia. Lisäksi uusia turvakotipaikkoja halutaan perustaa pääkaupunkiseudulle ja Tampereen alueelle. Molemmilla kaupunkiseuduilla on huutava pula turvakotipaikoista.

Lisärahalla saataisiin jopa kolme uutta turvakotia

Vuodelle 2017 valtion kehysriihessä on varattu kaksi miljoonaa euroa enemmän rahaa turvakotien rahoittamiseen kuin tänä vuonna. Näin turvakotien rahoitus nousisi ensi vuonna reiluun 13 miljoonaan euroon vuodessa. Seuraavan vuoden valtion budjetti vahvistetaan elokuussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä turvakotien valtionrahoitus nousisi vuoteen 2019 asti kaksi miljoonaa euroa joka vuosi. Lisäys ei ole Ensi- ja turvakotien liiton mukaan riittävä. Sosiaali- ja terveysministeriön esitys oli alun perin neljä lisämiljoonaa vuosittain.

THL:n arvion mukaan kahden miljoonan euron lisärahoituksella voitaisiin perustaa vuosittain 2–3 turvakotia, joissa kussakin on vähintään seitsemän perhepaikkaa.

Tällä hetkellä koko maassa on 114 perhepaikkaa 19 turvakodissa. Euroopan neuvoston suosituksen mukaan Suomen kokoiselle väestöpohjalle pitäisi olla noin 500 turvakotipaikkaa.

THL:n arvion mukaan viime vuonna ilman turvakotipaikkaa jäi noin 1 200 kriisitilanteessa olevaa ihmistä. Luku koskee koko Suomea. Se on kasvanut viime vuosina tasaisesti. THL:n kehittämispäällikkö Terhi Ewalds kertoo, että kukaan ei silti jää kriisitilanteessa yksin.

– Jokainen otetaan turvakoteihin vastaan joko lisäpaikalle tai siirretään toiselle paikkakunnalle, Ewalds lupaa.

Kriisitilanteessa lähteminen toiselle puolelle Suomea on vaikeaa

Esimerkiksi Tampereelta kriisitilanteessa olevia lähisuhdeväkivallan uhreja on siirretty jopa Ouluun saakka. Tampereen ensi- ja turvakodin johtajan Tessa Tuukkanen-Saloveden mukaan avuntarvitsijalla on suuri kynnys lähteä toiselle puolelle Suomea.

Koulut ja työt jäävät kotikaupunkiin, joten lähtö toiselle paikkakunnalle on vaikeaa.

Tessa Tuukkanen-Salovesi

– Lasten koulut ja aikuisten työt jäävät kotikaupunkiin, joten lähtö toiselle paikkakunnalle on vaikeaa. Myös tukiverkosto, sukulaiset ja ystävät jäävät usein taakse, sanoo Tuukkanen-Salovesi.

THL:n kehittämispäällikkö Terhi Ewalds muistuttaa, että kyseessä on kriisitilanne ja useimmat turvakotien asiakkaat eivät ole työkykyisiä. Lisäksi lapset voivat jatkaa koulua toisella paikkakunnalla.

Yhä useampi lapseton nainen hakeutuu turvakotiin

Valtaosa turvakotien asiakkaista on edelleen naisia lasten kanssa. Viime aikoina yksin tulleiden naisten osuus turvakoteihin on noussut.

Tämä selittyy Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerin Riitta Särkelän mukaan sillä, että lähisuhdeväkivallan uhri ei enää tarvitse kunnan maksusitoumusta päästäkseen turvakotiin. Kunnat myönsivät maksusitoumuksia helpoimmin perheille.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaiseen yleissopimukseen perustuva laki astui voimaan vuosi sitten. Tuolloin turvakotien rahoitus siirtyi kunnilta valtiolle.

Lue seuraavaksi