Vuonna 1967 istutettu itsenäisyyden kotikuusi on Karhun pihan aarre – "Viimeiseen asti olisin yrittänyt kuusta suojella"

Isokyröläisen Aulikki Karhun pihalla kasvaa vuonna 1967 istutettu kotikuusi. Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuoden puu saanee ensi vuonna rinnalleen Suomen satavuotisjuhlan kuusen. 50-vuotiaita kotikuusia pidetään suuressa arvossa ja niiden tiimoilta valmistuu joulukuussa myös dokumenttisarja Kotikuusta etsimässä, missä Karhun pihan kuusikin esitellään.

Kotimaa
Kotikuusen mukana tullut kuparilaatta
Valtteri Välimäki/Yle

Itsenäisyyden kuusi istutettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931 juhlistamaan vuonna 1917 itsenäistynyttä Suomea.

Tämän itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettuja taimia istutettiin puolestaan vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi ympäri maata yli 30 000. Näin saivat alkunsa "kotikuuset".

Lukumäärä ei tiedossa

Kotikuusen ostajat saivat kuusen mukaan Suomi 50 vuotta -muistolaatan, joka oli tarkoitettu muistomerkiksi kuusen kasvupaikan yhteyteen. Kotikuuset olivat monen pihamaan ylpeys ja osa niistä on sitä vielä tänäkin päivänä.

Aulikki Karhu on ylpeä kotikuusesta joka komistaa heidän pihamaataan
Aulikki Karhu on ylpeä kotikuusesta, joka komistaa heidän kotinsa pihamaata Isonkyrön ValtaalassaValtteri Välimäki/Yle

Ajan kuluessa moni kotikuusi on kuitenkin kuollut tai kaatunut ja muistolaattojen hävitessä osaa kotikuusista on enää hankala tunnistaa. On siis mahdotonta sanoa montako alkuperäistä kotikuusta Suomessa on enää pystyssä, mutta määrä on joka tapauksessa tippunut huomattavasti alkuperäisestä.

Jäljellä olevat kotikuuset herättävät paljon tunteita. Moni tahtookin innokkaasti suojella näitä, pian 50 vuotta täyttäviä, Suomen itsenäisyyden tunnusmerkkejä.

"Pelotti sekä tuvan että kuusen puolesta"

Yksi kotikuusista istutettiin aikoinaan Isonkyrön Valtaalaan entisen kyläkaupan pihamaalle. Rakennus ja sen omistajat ovat vuosien kuluessa muuttuneet useaan otteeseen. Pihamaalla komeileva kotikuusi seisoo silti yhä paikoillaan.

Talon nykyinen emäntä Aulikki Karhu kertoo tyytyväisenä, että kuusi saa seistä aloillaan jatkossakin, tai ainakin niin pitkään, kuin se hänestä on kiinni.

Viimeiseen asti olisin yrittänyt kuusta suojella, olisi sitten käynyt miten tahansa.

Aulikki Karhu

Karhun tontille rakennettiin muutama vuosi sitten kevyen liikenteen alikulkutunneli, jonka rakennustöiden johdosta uhattuna olivat sekä talo että kuusi. Aluksi kaavailtiin, että talo olisi purettava pois tunnelin tieltä ja Karhun perheen muutettava paikalta pois. Naapuritalon asukkaat kuitenkin tahtoivat muuttaa pois vapaaehtoisesti, jolloin suunnitelmaa muutettiin ja Karhun tontista päädyttiin lohkomaan vain pala pois.

– Kyllä siinä pelotti sekä tuvan että kuusen puolesta. Saivat kuitenkin onneksi jäädä molemmat. Viimeiseen asti olisin yrittänyt kuusta suojella, olisi sitten käynyt miten tahansa, toteaa Karhu.

Kotikuusi Isonkyrön Valtaalassa, Karhun perheen pihamaalla
Karhun perheen kotikuusi Isonkyrön Valtaalassa näkyy maamerkkinä kauas kotoaValtteri Välimäki/Yle

Kuusia Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

Karhun pihan kotikuusi on mukana joulukuussa alkavassa Kotikuusta etsimässä -internetvideosarjassa, jossa vieraillaan kotikuusten kasvupaikoilla ympäri Suomea. Videosarja on osa Tulevaisuuden kuusi (siirryt toiseen palveluun) -kampanjaa, jonka tavoitteena on saada suomalaiset istuttamaan uusia kotikuusia Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi.

Kysyttäessä Aulikki Karhulta aikooko hän osallistua Tulevaisuuden kuusi -kampanjaan on vastaus selvä.

– Totta kai sitä toinenkin kuusi pitää istuttaa, paikka tosin on vielä vähän auki, toteaa Karhu hymyillen.