Pienen Katumajärven pelastaminen on kestänyt 25 vuotta – eikä loppua näy

Hämeenlinnassa sijaitseva Katumajärvi on Etelä-Suomen ainoita järviä, jonka rannoilla ei kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa ole. Paikallisyhdistyksen tekemä järven puhdistustyö on kestänyt nyt neljännesvuosisadan. Sitkeällä työllä on sinilevää täynnä olevasta liejukosta saatu aikaan kelpo järvi. Työ tuntuu silti olevan ikuista.

Kotimaa
Lokkeja lentää saaren yllä
Ville Välimäki / Yle

Pienten järvien hoitaminen on jatkuvaa työtä. Hämeenlinnassa itäisen kaupunginosan Katumajärveä on huollettu jo neljännesvuosisata, eikä loppua näy. Kun järven suojeluyhdistys aloitti toimintansa, oli järvessä runsaasti sinilevää.

– Sitä oli järvessä kuin vihreää löllöä maalia, mutta onneksi siitä on päästy eroon ja toivottavasti lopullisesti, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen Pekka Lunnikivi.

Katumajärven tila on luontaisesti tyydyttävä. Rehevän järven kuntoa on kohennettu rantoja niittämällä, kunnostamalla laskujokia ja rakentamalla laskeutusaltaita.

Järven ranta jossa on paljon kaislikkoa
Ville Välimäki / Yle

– Sen seurauksena ravinteikkaat joet, jotka tänne laskevat, ovat padottuna tavallaan niihin laskeutusaltaisiin ja tänne tulevat ravinteet ovat vähentyneet huomattavasti. Järven pohjoispäässä veden laatu on suorastaan hyvä, Lunnikivi kertoo.

Pitkulaisen Katumajärven laskevat joet, Myllyjoki ja Kutalanjoki, sijaitsevat vastakkain, noin viiden kilometrin päässä toisistaan.

– Järven eteläpää on kuin umpiperä. Katumajärven vesi vaihtuu ainoastaan kerran puolessatoista vuodessa. Meidän täytyy vielä keksiä se, millä saadaan järven vesi vaihtumaan nykyistä nopeammin.

Särkikalat pois ja kuhaa tilalle

Katumajärven riesana ovat särkikalat. Katumajärven kalastusyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Varjonen kertoo, että yhdistys on yrittänyt panostaa järven kalakantoihin.

– Järvestä on perattu jo kahdentoista vuoden aikana särkikalaa pois, mutta ikävä kyllä rehevöityminen tuottaa särjen poikasia ihan älyttömällä tavalla.

– Tämän kevään kutuaikaan nostimme järvestä 2 200 kiloa, mutta se on vähän verrattuna edellisvuosiin, jolloin särkikalaa nousi järvestä jopa viisi tonnia.

Särjen tilalle yhdistys istuttaa kuhaa. Varjosen mukaan Katumajärveen on istutettu kymmenisen vuotta kuhaa ja tavoitteena on saada järveen 30 000 kuhan kanta kymmenen vuoden periodilla.

Järvi vaatii jatkuvaa huolenpitoa

Katumajärvi on Etelä-Suomen ainoita järviä, jonka rannoilla olevissa kiinteistöissä ei kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa ole. Yhdistysväkeä turhauttaakin se, että vuosikausien työstä huolimatta kaikkea saastuttamista ei ole saatu loppumaan.

Suojeluyhdistys ei voi kuitenkaan yksin huolehtia ja kunnostaa Katumajärveä.

sateinen järvimaisema
Ville Välimäki / Yle

– Ranta-asukkaat, kaupunki ja rannan tuntumassa toimivat yritykset kuten golfkentät ovat ratkaisevassa asemassa, muistuttaa Jyrki Varjonen.

Pienen järven hoitaminen on jatkuvaa työtä. Seuraavaksi suojeluyhdistys kääntääkin katseensa järven pahimpaan saastuttajaan, Myllyjokeen.

– Sieltä tulee typpeä ja fosforia enemmän kuin järven puskurikyky sietää. Kun Myllyjoelle saadaan yksi laskeutusallas lisää, niin sitten uskomme, että otetaan taas askel eteenpäin, sanoo Pekka Lunnikivi.