yle.fi-etusivu

Tekoäly avustaa pian diagnoosien tekemisessä – tunnistaa verenmyrkytyksen jopa vuorokauden ennen lääkäriä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä alkaa syksyllä hanke, jossa tekoälyä käytetään verenmyrkytysten nopeammassa havaitsemisessa. Teknologiaa aiotaan hyödyntää muun muassa pikkukeskosten hoidossa.

terveys
Hoitajia keskoskaapin luona.
Lastenklinikan hoitajat saavat supertietokone Watsonin tekoälyn avukseen ensi vuonna.Jouni Immonen / Yle

Vantaalaiseen Finningin perheeseen syntyi kesäkuussa identtiset kaksospojat. Lapset syntyivät kolme kuukautta ennen laskettua aikaa.

– Alku oli aika shokki, mutta se lähti nopeasti pois. Nyt ollaan positiivisin mielin, tuore isä Tero Finning huokaa.

Pikkukeskosia eli alle 1 500 grammaa painavia lapsia syntyy Suomessa noin 400 vuodessa. Näistä jopa viidesosalle tulee syntymän jälkeen verenmyrkytys. Sellainen havaittiin myös toisella Finningien pojista.

Annika ja Tero Finning.
Annika ja Tero Finning.Jouni Immonen / Yle

– Hoitajat havaitsivat, että lapsen vointiin tuli muutoksia, ja he alkoivat tutkia tarkemmin, missä on vika. Verikokeista huomattiin, että tulehdusarvot olivat nousseet.

Verenmyrkytysten kohdalla nopeus on valttia, ja Finningien poika saatiin hoidettua.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä käynnistyy syksyllä hanke, jossa teknologiayhtiö IBM:n supertietokone Watsonin (siirryt toiseen palveluun) keinoäly auttaa lääkäreitä ja hoitajia havaitsemaan myrkytykset entistä aiemmin.

Tekoäly tunnistaa verenmyrkytyksen lääkäriä nopeammin

Käytännössä Watsonin tekoäly tulee tutkimaan reaaliajassa sairaalalaitteista saamiaan potilaan tietoja, kuten muun muassa sydämen sykettä, verenpainetta ja hengitystä. Samalla Watson vertailee saamiaan tietoja HUSin tietokantojen vanhoihin potilastapahtumiin.

– Kerätyn tiedon perusteella Watson antaa ilmoituksia, jos jotain on menossa huonoon suuntaan potilaan kannalta. Ratkaisun hoidosta tekee kuitenkin aina lääkäri ja hoitaja, HUSin Lastenklinikan osastonylilääkäri Sture Andersson avaa.

Vastasyntynyt lapsi keskoskaapissa.
Jopa viidesosa pikkukeskosista saa verenmyrkytyksen syntymänsä jälkeen.Jouni Immonen / Yle

Testien perusteella tekoäly on osannut ennakoida verenmyrkytyksen jopa vuorokauden ennen lääkäriä. Watsonin ennusteen tarkkuus on kuitenkin ollut vasta 70 prosentin luokkaa. Syksyllä alkavan hankkeen myötä tulosten odotetaan paranevan, sillä Watson on oppiva tekoäly.

– Toivottavasti se osaisi tunnistaa verenmyrkytyksen yli 90 prosentin varmuudella vuorokauden etukäteen. Se olisi tavoitetila, Andersson sanoo.

Watson käyttöön syksyn aikana

Watsonin käyttö verenmyrkytysten tunnistamisessa on tarkoitus aloittaa syksyn aikana. Ensimmäiseksi järjestelmä otetaan käyttöön HYKSin aikuisten teho-osastolla.

Vastasyntyneiden teho-osastolla tekoälyä päästään hyödyntämään, kun osasto valmistuu uuteen lastensairaalaan ensi vuonna.

– Verenmyrkytykset ovat vakavia kaikille potilaille. Pikkukeskoset siihen harvemmin menehtyvät, mutta se voi vaikuttaa negatiivisesti lasten tulevaisuuteen aiheuttamalla esimerkiksi hermostollisia vammoja, Andersson toteaa.

Ylilääkäri Sture Andersson.
HUSin Lastenklinikan osastonylilääkäri Sture Andersson.Jouni Immonen / Yle

HUSin hankkeen myötä potilaiden saaman hoidon pitäisi parantua. Se toisi myös muita hyötyjä.

– Tämä tulee säästämään rahaa ja helpottamaan työntekoa. Kaikki lisäapu on hyödyksi.

Anderssonin mukaan tekoälyä aiotaan hyödyntää myös muissa suomalaisissa sairaaloissa, sillä hoitojärjestelmät ovat kaikkialla hyvin samankaltaisia.