Analyysi: 4 syytä, joiden takia Venäjä kiinnostaa suomalaisia – ja 4 syytä, joiden takia sen pitääkin kiinnostaa

Naton huippukokous järjestetään tänään Varsovassa, Puolassa. Suomen tasavallan presidentti on ensi kertaa saanut kutsun huippukokouksen työillalliselle. Jo nyt on selvää, että Sauli Niinistö saa kertoa illallisella viime viikon tapaamisestaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Kotimaa
Ilotulitus valaisee Moskovan taivasta.
Ilotulitus valaisee Moskovan taivasta Venäjän juhliessa 71. voitonpäivää 9. toukokuuta.Yuri Kochetkov / EPA

Venäjä on Naton huippukokouksen asialistalla yhtenä aiheena. Muita isoja aiheita ovat terrorismi ja Syyrian sodan ja Irakin taisteluiden aiheuttama pakolaisvirta.

Kysyimme Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajalta Mika Aaltolalta ja Aleksanteri-instituutin johtajalta Markku Kiviseltä, miksi Venäjä aivan oikeutetusti kiinnostaa suomalaisia.

1. Arvaamattomuus

Monet suomalaiset pitävät Venäjää arvaamattomana maana.

– Suomalaisten kannalta arvaamattomalta näyttää toiminta, joka ei noudata kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten muodollisia pelisääntöjä. Suurvallat eivät niitä noudata silloin, kun niiden intressit törmäävät yhteisiin intresseihin. Tässä mielessä Venäjä näyttäytyy arvaamattomana, mutta jos sitä vertaa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin, ei se ole sen arvaamattomampi kuin nekään, analysoi Markku Kivinen.

Venäjän toiminta koetaan Suomessa myös kaoottisena, koska pelisäännöt eivät ole selkeitä ja läpinäkyviä.

– Otetaan esimerkiksi suomalainen halu noudattaa sääntöjä ja protestanttinen etiikka. Sille annetaan merkitys suhteessa Venäjään, joka nähdään kaoottisempana ja ongelmia tuottavana, korruptoituneena paikkana, Mika Aaltola pohtii.

Tosin venäläiset eivät itsekään aina tiedä, kenellä kaikilla Venäjällä on valtaa ja miten se on saatu.

– Se on Putinin ’sistema’. Kukaan ei oikein tiedä, miksi joku kuuluu valtajärjestelmän piiriin ja toinen ei, ja mitkä ovat perustelut. Byrokratiaa on pakko myös kiertää epävirallisilla käytännöillä ja se on sen 'sisteman' toimintatapakin, Kivinen selittää.

2. Mystiikka ja salaisuudet

Ortodoksisen kirkon pääsiäismessu.
Sergei Chirikov / EPA

Venäjä näyttäytyy suomalaisille mystisenä maana monesta eri syystä. Mystiikka taas ruokkii uteliaisuutta. Yksi syy on uskonnollinen perinne.

– Protestanttinen kulttuuri korostaa voimakkaasti rationaalisuutta ja uskonnollisten käytäntöjen läpinäkyvyyttä ja jopa arkisuutta. Ortodoksinen kulttuuri sen sijaan korostaa mystiikkaa ja eläytymistä, Kivinen tiivistää.

Toinen syy on se, että byrokraattisen ja autoritaarisen toiminnan yksi käyttövoima ovat salailu ja salaisuudet. Vasta tällä viikolla uutisoitiin Putinin jälleen "kadonneen" julkisuudesta.

3. Identiteetin määrittely

Suomalainen identitetti määritellään Venäjän kautta. Suomen koetaan olevan pieni ja sitkeä kansakunta suuren Venäjän rinnalla. Venäläinen tutkija Sergei Medvedev on nimittänyt Venäjää Suomen alitajunnaksi.

Suomen näkökulmasta Venäjä on "suuri toinen", sanoo Markku Kivinen.

– Jos pitää etsiä vastakohtaa suomalaisuudelle, ei sitä etsitä Afrikasta ja Kiinasta. Se on yleensä aina Venäjä, Kivinen miettii.

Venäjää voidaan pitää myös ukkosenjohdattimena, jonka kautta maailman tapahtumat välittyvät Suomeen ja vaikuttavat mielialaan.

Sotilasmuiikin festivaalit Moskovan Punaisella torilla.
Sergei Ilnitsky / EPA

– Suomalaiset reflektoivat itseään Venäjän kautta ja tuntevat huolestumista tai tuntevat paremman ajan koittaneen suhteessa siihen, miten asiat Venäjällä kulkevat, Aaltola selvittää.

4. Vahva kulttuuri

Venäjä on yksi maailman suurimmista kulttuureista ja se kiinnostaa suomalaisiakin. Kaikkialla maailmassa, ei vain Suomessa, tunnetaan esimerkiksi venäläiset kirjailijat Dostojevski, Tšehov ja Tolstoi. Sen sijaan venäläistä populaarikulttuuria tunnetaan Suomessa huonommin.

Ja sitten ne syyt, joiden vuoksi Venäjän pitääkin kiinnostaa suomalaisia:

5. Historialliset syyt ja sijainti

– Viime kädessä kyse on siitä, että Suomen itsenäisyys on itsenäisyyttä Venäjästä. Se on se perussyy, miksi suomalaisia kiinnostaa Venäjä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset haasteet liittyvät kaikki Venäjään. Venäjään liittyvät kysymykset ovat Suomen olemassaolon kysymyksiä – niin valtiona kuin yhteiskuntanakin. Kun tässä nyt kuitenkin ollaan, Kivinen tiivistää.

Suomalaisia Venäjä kiinnostaa siis puolustus- ja turvallisuuspoliittisista syistä, mutta aivan eri tasolla kuin vaikkapa ranskalaisia.

– Meillä Suomessa on oma tapamme nähdä Venäjä. Jos sitä lähestytään Ranskasta tai Italaista käsin, Venäjä on enemmän suurvaltapolitiikan peluri ja sen shakkilaudan tietäjä ja tuntija. Suomen Venäjä-kuva on paljon huolestuneempi, Mika Aaltola vertaa.

Vladimir Putinille avataan ovet hänen astuessaan sisään saliin Moskovan Kremlissä.
Sergei Ilnitsky/ EPA

Pelko on se tunne, jonka Venäjä herättää monissa sodan kauhut ja seuraukset tunteneissa sukupolvissa. Tunne näkyy myös suomalaisen politiikan taustalla.

– Politiikka on suuressa määrin tunteiden asia, se ei missään nimessä ole täysin järjellistä touhua, Kivinen sanoo.

Suomen unelma lienee rauhallinen yhteiselo Venäjän kanssa ja Venäjän demokratisoituminen. Siitä nähtiinkin merkkejä 1990-luvun puolivälin jälkeen, aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka.

– Nuori sukupolvi haluaisi ehkä pitää kiinni siitä maailmasta, jossa Venäjä oli kehittymässä positiiviseen suuntaan. Putinin valtaannousun ja Venäjän sisäisen kehityksen kritiikki juontaa juurensa tästä. Kun taas kylmän sodan sukupolvi menee helposti siihen lokeroon, että sanotaan, että Venäjä on ikuisesti tuomittu olemaan autoritaarinen ja se on vain tilanne, jonka kanssa Suomen pitää oppia elämään.

6. Suurvaltapolitiikka

Venäjä on Euroopan suurin maa ja sotilaallinen suurvalta. Kaikkien maailman maiden on pakko ottaa se huomioon.

– Venäjä on kytköksissä suurvaltakamppailuun ja kaikki sen kriisit heijastuvat Suomeen ja Eurooppaan, vaikka Euroopan unionin jäsenyys on meitä puskuroinut,Mika Aaltola muistuttaa.

Venäläinen TOS-1A raketinheitin.
Venäläinen TOS-1A raketinheitin.Sergei Ilnitsky / EPA

– Suurvaltapolitiikkaa leimaa nyt Aasian nousu ja Yhdysvaltojen haastaminen. Mihin kohtaan Eurooppa ja Venäjä siinä sijoittuvat? Monet näkevät, että Venäjä pitäisi integroida Eurooppaan, Kivinen pohtii.

7. Talous ja kauppa

Venäjä on yhä Suomelle tärkeä kauppakumppani, muttei yhtä tärkeä kuin takavuosina. Venäjän taloustaantuma, ruplan kurssi ja pakotteet sekä vastapakotteet ovat hyydyttäneet kaupankäyntiä. Viime vuonna Suomen Venäjän-kauppa väheni kolmanneksella. Mika Aaltola muistuttaa, että vielä jokunen vuosi sitten Venäjästä puhuttiin suorastaan kultakaivoksena, ja idänkaupan mahdollisuuksia korostettiin.

8. Brexit eli Britannian EU-ero

Britannian EU-eron vaikutus Euroopan unioniin vaikuttaa myös Venäjään. EU on tuonut Suomelle perinteisesti turvan tunnetta.

– Brexitin jälkeen huoli Venäjästä on kasvanut, koska EU:n tulevaisuus huolettaa, Mika Aaltola pohtii.