Lentoja perutaan henkilöstöpulan vuoksi – Yhtiöt venkoilevat korvausten maksamisessa

Lentäjäpulasta johtuvat lentojen viivästymiset ja peruutukset aiheuttavat harmia ja jopa suoranaista vahinkoa lentoasiakkaille. Lentoyhtiöt pyrkivät kuitenkin välttämään korvauksien maksamista.

Kotimaa
Ruuhkaa Helsinki-Vantaan lentokentällä joulukuussa 2012.
Markku Ojala / AOP

Mikäli lento viivästyy yli kolme tuntia, voi lentoyhtiöltä hakea korvausta EU:n lentomatkustajien oikeuksia määrittävän asetuksen pohjalta. Yli kolmen tunnin viivytys yli 3 500 kilometrin lennolla oikeuttaa 600 euron korvaukseen eli niin kutsuttuun vakiokorvaukseen.

Lentoyhtiöiden korvaushalukkuudessa on kuitenkin parantamisen varaa. Pelkästään kuluneen vuoden aikana kuluttajariitalautakunnalle on tehty yli 532 valitusta (4.7. mennessä) viivästyneen tai peruuntuneen lennon vuoksi maksamatta jääneistä korvauksista. Vuonna 2016 lentovalituksia tulikoko vuoden aikana yhteensä 754, joten nousu on merkittävä.

Kuluttajariitalautakunnan tekemistä ratkaisupäätöksistä lähes 80 prosenttia suosittaa hyvitystä asiakkaalle.

– Yleensä lentoyhtiöt vetoavat tekniseen vikaan viivästyksen syynä. EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan tekninen vika ei vapauta lentoyhtiötä korvausvastuusta, ellei se johdu valmistusvirheestä koneessa, kertoo kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.

Korvausta ei tarvitse maksaa, mikäli lentoyhtiö osoittaa viivästyksen johtuneen poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei voitu välttää. Asiakkaan voi kuitenkin olla hankala tulkita, milloin tilanne on niin poikkeuksellinen, että oikeutta korvauksiin ei ole.

Hyväksyttäviä syitä viivästyksille ovat niin kutsutut ylivoimaiset syyt kuten lentokentän sulkeminen tai lakot. Tulkintatilanteisiin joudutaan, kun kyse on vaikkapa salaman aiheuttamasta teknisestä viasta.

Ståhlberg neuvoo hakemaan neuvoja kilpailu- ja kuluttajaviraston tai kuluttajariitalautakunnan internetsivujen kautta. Riitatilanteessa apua voi saada kuluttajaoikeusneuvonnasta ja tarvittaessa tekemällä ratkaisupyynnön kuluttajariitalautakunnallle.

Varo rahastusfirmoja

Internetistä löytyy useita palveluita, jotka lupaavat hoitaa korvausvaatimukset ja mahdolliset oikeudelliset toimet asiakkaan puolesta. Ståhlberg neuvoo välttämään kyseisiä palveluja.

– Kuluttaja pystyy aivan hyvin yksin tekemään tämän ratkaisupyynnön meille. En suosittele tai pidä tarpeellisena tällaisia palveluja etenkään, jos niistä aiheutuu kustannuksia.

Sivustoilta voi myös löytää harhaanjohtavaa mainontaa. Esimerkiksi peruutetutlennot.fi -sivustolta löytyy kuluttajariitalautakunnan logo. Ståhlberg kiistää yhteistyön jyrkästi.

– Emme ole minkään valtakunnan yhteistoiminnassa tällaisten yritysten kanssa.

Finnair Kuluttaja-lehden mustalla listalla

Suomessa ratkaisupyyntöjä korvaushakemuksille tehdään eniten Finnairista, mikä selittyy osaltaan suurilla lentomäärillä. Finnair on myös Kuluttaja-lehden julkaisemalla mustalla listalla yhdessä viiden muun lentoyhtiön kanssa. Lista koostuu yrityksistä, jotka eivät ole noudattaneet kuluttajariitalautakunnan suosituksia siitä, miten niiden tulisi hyvittää virheensä kuluttajalle.

Kuluvan vuoden aikana kuluttajariitalautakunta on käsitellyt 11 Finnairiin kohdistuvaa valitustaperuuntuneen lennon vuoksi. Finnairilla ongelmia oli erityisesti alkuvuodesta. Tuolloin vedottiin henkilöstön sairastapauksiin.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg kertoo, että sairastapaukset arvioidaan tapauskohtaisesti.

– Etenkin kotimaan lennoissa varamiehistön ylläpito ei ole kohtuuton rasite. Harvinaisempien matkakohteiden kohdalla voi olla tilanne, jossa sairastapaus on poikkeussyy.

Finnairin viestintä ei pyynnöistä huolimatta löytänyt ketään kommentoimaan asiaa.

Lentoalalla krooninen henkilöstöpula

Suuri osa peruutuksista ja viivästyksistä johtuu alalla vallitsevasta kroonisesta lentäjäpulasta. Lentoyhtiöistä Norwegian on joutunut perumaan useita lentoja kevään ja kesän aikana Suomessa ja muualla. Norwegian perui kesäkuun lopussa yhden päivän aikana jopa 18 lentoa Euroopassa. Itävaltalainen Austrian Airlines perui heinä-elokuun ajalta noin 300 lentoa.

Suomen Lentäjäliiton puheenjohtaja Timo Saajoranta, että tilanne on ollut näkyvissä jo pitkään. Lentojen määrää on lisätty, vaikka lentäjiä ei ole riittävästi.

– Yhtiöt ovat viime vuosina selkeästi talouspaineista johtuen kiristäneet lentäjien resurssimääriä ja työtahtia.

Saajoranta kertoo myös, että lentäjien pyytämisestä töihin vapaapäivinä on viimeisen vuoden aikana tullut yleinen käytäntö.

Norwegianin Suomen ja Ruotsin viestintäpäällikkö Charlotte Holmbergh Jacobssonin mukaan Norwegianilla ei ole liikaa lentoja henkilökunnan määrään nähden.

– Meillä on yleisesti ottaen erittäin toimiva systeemi, jossa on tänä kesänä ilmennyt ongelmia. Kesän aikataulujen suunnittelu epäonnistui lentäjäpulan takia.

Nyt yhtiö pyrkii tehostamaan toimintaansa, jotta vastaavia ongelmia ei jatkossa tulisi.

Viestintäpäällikkö toteaa, että lentäjistä on pulaa, koska Norwegian ei voi palkata lisää lentäjiä pelkän kesäsesongin takia. Lentäjiä pyydetään töihin kesken loman tai vapaapäivien ainoastaan poikkeustapauksissa, kuten tänä kesänä. Hänen mukaansa tämä käytäntö on toisaalta lentäjälle erinomainen tapa tienata lisää.

Asiasta lisää Radio Suomen Ajantasasassa perjantaina 8.7. klo 10.03

Kaisu Suopanki / Yle