Suomi on kuminan mahtimaa – yli neljännes maailman kuminasta on suomalaista

Mausteena ja kosmetiikkateollisuudessa käytettävä kumina kasvaa Suomen valoisissa kesissä poikkeuksellisen aromikkaaksi. Suomi onkin noussut viime vuosina maailman suurimpien kuminan viejien joukkoon.

Kotimaa
Kuminaa.
Jenny Huttunen / Yle

Suomen poikkeuksellinen valo tuottaa poikkeuksellisen makoisaa kuminaa. Se näkyy myös maailmanmarkkinoilla, sillä 28 prosenttia maailmalla liikkuvasta kuminasta tulee Suomesta. Kuminaa viljeleviä tiloja on puolisentoista tuhatta, ja peltoheehtaareja kuminalla on noin 20 000.

Keuruulla Simo Kutinlahti on viljellyt kuminaa vuodesta 2000. Tuolloin hän etsi uusia kasveja, joista voisi saada lisää tuloja maatalouteen.

– Arvelin, että kuminan avulla pääsisin myös eroon hukkakaurasta, jota näillä pelloilla oli. Kymmenen vuotta se vei, mutta hukkakaura hävisi, hän sanoo.

Kuminan sato vaihtelee paljonkin. Virallinen keskisato on 400-900 kiloa hehtaarilta, mutta huippusadot ovat olleet lähellä 2000 kiloa.

– Keskimääräinen satotaso meillä on ollut alle 1000 kiloa hehtaarilta, ja yhtenä vuonna satoa ei tullut käytännössä lainkaan. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin ollut tyytyväinen kuminaan, se on kannattavampaa kuin rehuohra.

Merkittävin satoon vaikuttava tekijä on Kutinladen mukaan kukinta-ajan sateisuus.

– Lisäksi satovuosina pitää torjua kuminakoita, nitä tuli tännekin heti kun aloimme kuminaa viljelemään.

Kumina on monivuotinen, ja yhdestä kylvöstä voidaan korjata satoa neljäkin kertaa. Kylvövuonna se ei satoa tee. Kutinlahden pelloista kuminalla on kolmannes. Se mahdollistaa myös kuminan vaatiman kiertoviljelyn.

– Kuminalta kuminalle ei voi suoraan uudistaa. Jos niin tekee, tulee liikaa ongelmia rikkakasvien kanssa.

Kutinlahdella on kuminansa myynnistä etukäteen tehty sopimus.

– Kuminan viljelyyn käyvät normaalit tilan koneet ja laitteet, mutta jälkikäsittelyssä tarvitaan kuminaan erikoistumista.

Kuminan siemeniä.
Jenny Huttunen / Yle