Naton huippukokous alkaa – Tässä tärpit kokouksen seuraamiseen

Sotilasliitto Naton kaksipäiväinen huippukokous alkaa Varsovassa tänään. Yle kokosi viisi kokouksen keskeistä teemaa.

Yle maailmalla: Riika
Kuvassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Puolan presidentti Andrzej Duda, jotka tapasivat ennen perjantaina alkavaa Naton huippukokousta.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Puolan presidentti Andrzej Duda tapasivat ennen perjantaina alkavaa huippukokousta. EPA / Jacek Turczyk

1) Joukkojen lähettäminen Baltiaan ja Puolaan

Naton on määrä päättää kansainvälisten joukkojen lähettämisestä kolmeen Baltian maahan ja Puolaan. Kukin on saamassa pataljoonan verran taistelukykyisiä joukkoja, mikä tarkoittaa yhteensä noin 4 000 sotilasta. Kyse on Baltian maiden pitkäaikaisesta toiveesta.

Yhdysvaltalaissotilas panssaroidussa Stryker-ajoneuvossa Kevätmyrsky-sotaharjoituksen aikana.
Yhdysvaltalaissotilas panssaroidussa Stryker-ajoneuvossa Kevätmyrsky-sotaharjoituksen aikana Viron Rapinassa toukokuussa. Valda Kalnina / EPA

Jotkut jäsenmaat ovat suhtautuneet nuivasti Puolan pyyntöön, sillä maan asevoimat ovat jo Itä-Euroopan suurimmat. Nato ja Yhdysvallat ovat vakuuttaneet, että kollektiivipuolustusta koskeva viides artikla pätee myös Baltian maihin. Käytännössä sotilasliiton kykyä suojella aluetta on kuitenkin epäilty.

Pataljoonien vetovastuu on jaettu niin sanotuille johtomaille. Englanti on luvannut tulla Viroon, Kanada Latviaan, Saksa Liettuaan ja Yhdysvallat Puolaan. Tähän saakka Baltian maissa ja Puolassa on ollut komppanian verran eli runsaat sata yhdysvaltalaissotilasta harjoittelemassa.

2) Suomi astuu illallispöytään

Suomi ja Ruotsi on kutsuttu perjantaina Naton valtionpäämiesten työillalliselle. Suomea edustaa presidentti Sauli Niinistö.

Samaan aikaan ulkoministeri Timo Soini ruokailee Naton ulkoministerien kanssa. Illalliselle osallistuu myös EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherini.

Barack Obama,  Lars Løkke Rasmussen, Sauli Niinistö, Stefan Löfven, Sigurður Ingi Jóhannsson ja Erna Solberg tapaavat Washingtonissa.
Presidentti Sauli Niinistö ja muut pohjoismaiden johtajat tapasivat Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman Washingtonissa toukokuussa. Shawn Thew / EPA

Niinistöllä on terveisiä kerrottavanaan viime viikon tapaamisestaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Suomen tuo illallispöytään kuitenkin sen merkitys Itämeren turvallisuudelle.

Kumppanuus sotilasliiton kanssa on niin läheistä kuin sotilasliittoon kuulumattomilla mailla voi olla. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat hyväksyneet Naton isäntämaasopimuksen.

Suomi ja Ruotsi ovat vahva osa Itämeren alueellista puolustusta. Asiantuntijat ovat arvioineet, että Nato ei voisi puolustaa Baltiaa ilman Ruotsin tai Suomen lentokenttiä ja satamia. Naton vahvistuva läsnäolo alueella lisää varmuutta Baltiassa.

Myös Ruotsi on siirtänyt painopisteen jälleen kansalliseen ja alueelliseen puolustukseen kalliiden ulkomaisten kriisinhallintaoperaatioiden sijaan.

Huippukokoukseen osallistuvat Suomesta myös puolustusministeri Jussi Niinistö ja puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

3) EU, Nato ja Brexit

Nato ja Euroopan unioni antavat tänään perjantaina yhteisen lausuman yhteistyön syventämisestä.

Lontoolaistaksi liehuttaa Britannian lippua kansanäänestyksen ratkettua EU-eroa puoltavien hyväksi.
Huippukokouksessa yritetään lievittää Brexitin aiheuttamaa epävarmuutta. Hannah McKay / EPA

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja EU-komission puheenjohtaja Claude Juncker tapaavat Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman heti aamupäivällä ensimmäistä kertaa Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen.

Tavoitteena on vähentää Brexitin aiheuttamaa epävarmuutta ja näyttää, että transatlantinen yhteistyö pitää. Britannian mahdollinen ero EU:sta olisi kolaus unionin turvallisuuspolitiikalle. Sen on arvioitu lisäävän myös pohdintaa Suomen Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta.

Toisaalta Brexitin on arvioitu jopa selkeyttävän Naton ja EU:n rooleja. Britannia on EU:n merkittävin sotilasmahti, joten jos Brexit toteutuu, maan asema Natossa korostuu. Toisaalta Brexit voi johtaa myös Britannian hajoamiseen, jolloin esiin nousee kysymys muun muassa Skotlantiin sijoitetuista ydinsukellusveneistä.

Naton huippukokous saattaa jäädä presidentti Barack Obaman viimeiseksi Euroopan-vierailuksi nykyvirassaan.

4) Venäjän ja Naton jäinen suhde

Krimin valtaus kaksi vuotta sitten ja Ukrainan sota ovat ajaneet Naton ja Venäjän suhteet huonoimmalle tolalle sitten kylmän sodan.

Venäjä on ilmoittanut vastaavansa Naton lisääntyvään läsnäoloon Itä-Euroopassa ja Itämerellä. Päätös Nato-joukkojen lähettämisestä Baltiaan ja Puolaan johtaa varmasti Venäjän vastaukseen. Tuoreessa muistissa ovat venäläishävittäjien uhkarohkea lentely Itämerellä. Myös joukkojen liikuttelu Venäjän läntisellä sotilasalueella on ollut vireää.

Venäläisjoukot kuljettivat 2S19 - MSTA-S -haupitsia Rostovin alueella 30 km:n päässä Venäjän ja Ukrainan välisestä rajasta 15. elokuuta.
Venäläisjoukot kuljettivat 2S19 - MSTA-S -haupitsia Rostovin alueella 30 km:n päässä Venäjän ja Ukrainan välisestä rajasta elokuussa 2014. Sergei Venyavsky / AFP / Lehtikuva

Venäjä kokee, että Nato on pettänyt lupauksensa olla laajentumassa sen lähialueille, joita se pitää etupiirinään. Nato pyrkii omalta puoleltaan kunnioittamaan sopimustaan Venäjän kanssa ja korostaa, että sen läsnäolo ei ole alueella pysyvää. Kyse on kuitenkin diplomaattisesta demagogiasta.

Venäjää on lisäksi ärsyttänyt Naton Romaniaan rakentama ohjuspuolustusjärjestelmä, jota se pitää uhkana itselleen. Vastaavaa järjestelmää rakennetaan parhaillaan Puolaan.

Presidentti Putin osoitti jonkinlaista neuvotteluhalua lännen kanssa Kultarannassa viime viikolla. Naton ja Venäjän yhteinen neuvosto kokoontuu ensi viikolla.

5) Muu maailma: Afganistan

Pakolaiskriisi, Isisin vastainen taistelu, Syyria sekä Afganistan kietoutuvat suureksi ongelmavyyhdeksi, jota Nato osaltaan yrittää ratkoa.

Lauantaina järjestetään Naton Afganistan-kokous, johon myös presidentti Niinistö ja ulkoministeri Soini osallistuvat. Suomi on ollut mukana Nato-johtoisissa Afganistan-operaatioissa jo 15 vuoden ajan, ja nyt se osallistuu 40 ihmisellä Resolute Support – operaatioon.

NATO -joukkojen harjoitukset lähellä Mazar-e-Sharifia Afganistanissa.
NATO -joukkojen harjoitukset lähellä Mazar-e-Sharifia Afganistanissa.Maurizio Gambarini / EPA

Kokouksessa keskustellaan Afganistanin tilanteesta ja operaation jatkosta. Afganistan on jälleen luisunut turvattomuuteen, ja sieltä tulee paljon turvapaikanhakijoita Eurooppaan.

Obama ilmoitti tällä viikolla pitävänsä Afganistanissa aiemmin ilmoitettua enemmän sotilaita. Tämä voi lisätä painetta myös kumppanimaille.

Varsovassa haetaan poliittista tasapainoa myös Etelä-Euroopan jäsenmaiden kanssa. Ne ovat olleet ensimmäisinä vastaanottamassa lähialueen konflikteja paenneita maahantulijoita. Sotilasliiton yhtenäisyyden takia on tärkeää, että myös eteläiset jäsenmaat tuntevat olonsa turvatuiksi, vaikka tuoreimmat ongelmat ovat ilmaantuneet idästä ja lännestä.