Kaikkonen: "Jännitteisin tilanne sitten kylmän sodan" – Naton ja Venäjän suhteeseen kaivataan liennytystä nokittelun sijaan

Suomi ja Ruotsi on kutsuttu ensikertaa mukaan Naton työillalliselle, kun puolustusliiton johtajat kokoontuvat tänään perjantaina Puolan Varsovaan kaksipäiväiseen kokoukseen. Kyseessä on luottamuksellinen sisäpiirin tapaaminen, jonka pääaiheena on Venäjä. Kansanedustaja Antti Kaikkonen ja europarlamentaarikko Heidi Hautala haluaisivat muuttaa Venäjä-suhteiden suuntaa.

Ylen aamu
Europarlamentaarikko Heidi Hautala (Vihr.) ja Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen Aamu-tv:n vieraina 8. heinäkuuta..
Naton huippukokous alkaa perjantaina Varsovassa. Mitä kokoukselta on odotettavissa ja onko Eurooppa entisensä viikonlopun jälkeen? Tätä arvioivat Aamu-tv:ssä europarlamentaarikko Heidi Hautala (Vihr.) ja Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Itämeren alueen sotilaallinen jännite on kiristynyt jatkuvasti. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sekä europarlamentaarikko Heidi Hautala ovat huolissaan Venäjän ja Naton suhteen negatiivisesta kierteestä.

– Neuvostoliiton aikana jännite oli tietysti toista luokkaa. Tässä voidaan kuitenkin lähestyä vaarallisia aikoja, jos lännen ja Venäjän välejä ei onnistuta liennyttämään, Hautala varoittelee.

Baltian maat ovat nimenomaan toivoneet omia Nato-joukkoja. Nato lisännee pelotettaan ja puolustanee jäsenmaitaan Puolaa, Viroa, Latviaa ja Liettuaa viemällä maihin lisää joukkoja. Kuhunkin maahan ollaan sijoittamassa noin 1 000 Naton sotilasta, mitä ei kuitenkaan pidetä suurena määränä.

– Tässä nokitellaan puolin ja toisin. Baltian-joukkoja on silti vielä aika vähän verrattuna siihen, mitä Venäjän puolella on. Epäilen, että Venäjä saattaa perustella jonkin oman negatiivisen varustelureaktionsa tällä Naton joukkojen lisäämisellä, myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Kaikkonen ennakoi.

Hautalan mielestä koko tilanne palautuu peruskysymykseen, eli siihen, että Venäjä viestii entisen Neuvostoliiton maiden olevan vaikutuspiirissään ja on jopa ryhtynyt valtaamaan alueita.

– Tässä osapuolet eivät ole uhanneet toisiaan symmetrisesti. Tilanteen uhmakkuus tulee pohjimmiltaan siitä, että Venäjä on vallannut Krimin ja rikkonut kansainvälisiä sopimuksia, Hautala sanoo.

Suomi ei voi pysyä sivussa tilanteesta. Puolueetonta tilaa Venäjän ja lännen välillä ei enää ole. Kartalta katsoessa Suomi ja Ruotsi ovat yksinäinen parivaljakko kahden sotilasmahdin välissä.

– Suomi on valinnut puolensa jo kauan sitten, Hautala toteaa.

Ollaan sillan rakentajia, ei niiden polttajia

Molemmat haastatellut korostivat aamu-tv:ssä diplomatian tärkeyttä. Suomellakin voi olla siinä oma roolinsa.

– Tässä on kaksi eri reittiä. On välttämätöntä näyttää Venäjälle, että sille pannaan rajat jos se alkaa uhata valtioiden itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. Samalla pitäisi ehdottomasti edetä myös toisella raiteella ja pyrkiä vähentämään jännitteitä. EU:n on aktivoiduttava. Diplomatian jättäminen vain USA:n ja Venäjän väliseksi ei ole ollut hyvä kehitys, Hautala sanoo.

Kaikkonen kiinnittäisi kärkihuomion Ukrainan kriisiin.

– Erityisesti Ukrainaan tulisi saada ratkaisuja. Se voisi auttaa myönteistä kehitystä ja sitä kautta pakotteiden purkua, hän sanoo.

Niinistö otti lupaavan pikkuaskeleen

Presidentti Niinistön taannoinen esitys lentokoneiden transpondereista eli tunnistimista saattaisi olla pieni askel kohti hyvää, Hautala ja Kaikkonen arvioivat.

– On hieno juttu, että Suomen presidentti on saanut Venäjän presidentin keskustelemaan pienestä mahdollisesta positiivisesta askeleesta jännitteisellä Itämeren alueella, Hautala kehuu.

Samalla Hautala toivoo, että Naton ja Venäjän yhteisneuvosto pääsee ensi viikolla tällaisissa sovinnollisissa asioissa edes hieman eteenpäin. Kaikkosen mukaan Suomen osallistumiselle Nato-illalliselle on tiivis tuki.

– Naton kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistä ja syventynyt jo pitkään. Nato-jäsenyyden haku on sitten eri asia, Kaikkonen sanoo.