Kalasääskikamera näyttää todellista perhedraamaa: Linnunpesässä toimii raaka luonnonlaki – emo pitää huolen vahvimmista poikasista

Norppa live-kamera on saanut seuraajan kalasääskikamerasta. Kamera sijaitsee lintujen kiven päälle 15 vuotta sitten rakentamassa pesässä Linnansaaren kansallispuistossa. Nyt kameran avulla voi seurata lähietäisyydeltä sääksi-perheen elämää, jossa luonnonlait toimivat kaikessa karmeudessaan.

Kotimaa
Kalasääksen pesä
Kuvakaappaus Sääksi-livestä Linnansaaren kansallispuistostaSari Ursin / Yle

Linnansaaren kansallispuistossa olevasta WWF:n sääksikamerasta on tullut suosittu. Sääksenpesässä on kolme noin kuukauden ikäistä poikasta ja yksi kuoriutumaton muna. Sääksikameran seuraajat ovat olleet huolestuneita pienimmästä poikasesta. Isommat kiusaavat sitä ja poikanen näyttää hieman orvolta.

Lintuharrastaja Jouni Alhainen selvensi tilannetta seurattuaan sääksikameraa.

– Ihan selvästihän tässä on kolme poikasta ja yksi muna, joka ei ole kuoriutunut. Kaksi poikasista on monta päivää yhtä vanhempia. Jostain syystä muninta on katkennut 1-4 päiväksi. Varmaan poikasten oikea ikäero on kolme, neljä päivää, on niillä niin paljon kokoeroa, arvelee Alhainen.

Alhaisen mukaan luonnon laki on armoton myös sääksenpesällä. Se ei välttämättä ole hauskaa katseltavaa, mutta se pitää vaan hyväksyä.

– Vahvimmat poikaset ovat parhaimpia suvun jatkajia, ne kerjäävät ja pitävät pienemmät komennossa. Sama toimii kaikkien lintujen ja muiden eläinten pesissä. Myös emo huomioi sen, että ne, jotka ovat parhaita, niitä parhaiten hoidetaan. Jos jonkun pitää kuolla, se on se pienempi, toteaa Alhainen.

Sääksenpesän kaltaista luonnon näytelmää on helppo seurata suurista linnuista ja muista suurista eläimistä. Samaa kuitenkin tapahtuu metsän siimeksessä pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi pajulinnun tai peipon pesällä. Ennemminkin meidän pitäisi olla Alhaisen mielestä huolissaan lajistojen elinympäristöjen elinkelpoisina pysymisestä kuin yksittäisistä lajeista.

Jouko Alhainen arvelee, että pienempikin sääksenpoikanen tulee kaikella todennäköisyydellä selviämään siivilleen, ellei sillä ole joku elimellinen vika.

– Pesässä oleva pienempi poikanen ei tarvitse nyt niin paljon ravintoa kuin isommat, joilla on jo huomattavan isot siivet. Ne tekevät lentoharjoituksia tämän tästä ja käyttävät enemmän energiaa.

Tunnettu luontokuvaaja Juha Taskinen arvoi, että ensimmäiset lentoonlähdöt tapahtuvat heinäkuun lopulla, jolloin ne voi hyvinkin nähdä live-kamerasta. Pesä on poikasten tukikohta ja ne käyvät siellä vielä syyskuuhun asti.

Poikasten ruokinnasssa yksilöllisiä eroja

Kalasääsken poikasten ruokinnassa on yksilökohtaisia eroja. Erot riippuvat siitä, miten kaukaa emo joutuu kalan hakemaan. Normaalisti poikaset saavat ruokaa 3-5 kertaa päivässä, mutta jotkut poikaset voivat saada ruokaa pienissä erissä useamman kerran päivässä.

– Pieniä poikasia ruokitaan vähän koko ajan, aina kun ruoka kelpaa. Kun poikanen kasvaa, ruokintakerrat vähenevät. Näin totutetaan elimistö siihen, että koko ajan ei voi syödä, koska sitten on liian painava lentämään ja suojautumaan vihollisia vastaan. Ketteryys ja nokkeluus katoaa, selvittää Alhainen.

Alussa poikasia ruokkii vain naaras, mutta se lähtee pesästä, kun poikaset on isoja.

– Naaras lähtee muuttomatkalle pari viikkoa ennen kuin poikaset lähtevät pesästä. Koiras huolehtii jälkeläisistä muutaman viikon tuomalla niille ruokaa ja opettamalla ne saalistamaan muun muassa lahnaa ja pientä haukea. Sitten sekin lähtee muuttomatkalle ja poikaset jäävät pärjäämään yksin, kertoo Taskinen.

Sääksi kalastaa mielellään 300-350 grammaisia eli sellaisia vähän aikuisen ihmisen kämmentä isompia kaloja. Naaras pystyy kuitenkin kuljettamaan jopa 800 grammaisiakin kaloja lentämällä. Taskisen mukaan Linnansaaren kansallispuiston alueella lahna on kalasääsken ykköskala.

– Kaikki yli kilon kalat, jotka kalasääski on tarinoiden mukaan kantanut, ovat legendaa. Tuon kokoisen kalan sääksi saa hädin tuskin raahattua rantaan, mutta ei kyllä lennä sen kanssa yhtään, toteaa Alhainen.

Sääksen maine on parantunut

Lintuharrastaja Jouko Alhaisen mukaan kalasääsken maine rupeaa olemaan aika hyvä nykyään, mutta valitettavasti lintu ei käy edelleenkään kaikkien pirtaan. Vuosittain Suomesta löydetään tarkoituksella haulikolla ammuttuja sääksiä.

Aiemmin kalasääskeä vainottiin Suomessa, kun se viihtyi samoilla kalapaikoilla kuin ihminen. Vainosta johtuen kalasääski on joutunut olemaan Suomessa erakkolintu. Suomen sääksikanta on nykyään reilu tuhat paria ja niistä merkittävä osa pesii ihmisten tekemissä tekopesissä.

Linnansaaren kansallispuistossa kaikki kalasääsken pesät ovat luomua. Juha Taskinen arvioi, että 15 vuotta vanhasta kamerapesästä on tähän mennessä lähtenyt maailmalle ainakin 40 poikasta.

- Viikonloppuna poikaset tullaan todennäköisesti rengastamaan. Savonlinnalainen Pekka Mättö on aiemminkin rengastanut Linnansaaren sääksiä ja käy nyt nämäkin kihlaamassa. Joten saattaa olla luvassa suoraa live-lähetystä rengastuksesta, vinkkaa Taskinen.