Heinäkuu on vuoden sateisin kuukausi – ja viisi muuta faktaa sateesta

Jos ei tykkää sadesäästä, kannattaa varsinkin alkukesästä suunnata lomamatkallaan rannikolle. Ja jos haluaa viettää kuivan loman, ei ylipäätään kannata pitää sitä heinäkuussa.

ilmasto
Sadetta Louhiojan uimarannalla, Enossa.
Krista Holappa / Yle

Sadetta on viime aikoina riittänyt. Välillä niskaan on tipahtanut kunnon kaatosateita ja sadevaroituksiakin on annettu. Eihän heinäkuussa pitäisi sataa, heinäkuussahan aurinko paistaa ja helle hellii lomalaista.

Väärin. Tilastojen valossa heinäkuu on vuoden sateisin kuukausi. Ilmastopalvelun meteorologi Pauli Jokinen vastaa kuuteen kesäsäätä koskevaan kysymykseen.

Kuinka tavallista on, että heinäkuussa sataa paljon?

Siinä ei ole mitään erikoista, että heinäkuussa saadaan sadetta. Jos tilastoja katsotaan, niin heinäkuu on sademäärältään kaikkein sateisin kuukausi. Toki ne suuret sademäärät tulevat usein hyvinkin lyhyessä ajassa sade- ja ukkoskuuroissa.

Nyt säätyyppi on ollut sellainen, että on saatu sekalaisesti rajumpia ukkoskuuroja ja jatkuvampaa sadetta. Matalapaine on jäänyt Suomen päälle pyörimään ja täyttymään ja se on tuonut pidemmäksi aikaa epävakaisempaa säätä.

Tällaisia jaksoja mahtuu Suomen kesään. Tämä on ihan luonnollista vaihtelua.

Mikä on yhtäjaksoisten sadepäivien ennätys Suomessa?

Tilastoa ei ole siitä, kuinka monena päivänä peräkkäin on tullut sadetta, mutta arvioisin, että kyllä se useampi viikko varmaan kuitenkin on.

Sadepäiviä on jonkin verran enemmän syksyllä ja talvella, mutta silloin sademäärät ovat pienempiä. Kylllä heinäkuussakin aina silloin tällöin iltapäväkuuroja tulee joka päivä. Yleiskuvaltaan voi silti tuntua, että on aurinkoista, vaikka joka päivä tulisi jonkin verran vettä.

Kuinka paljon sademäärät vaihtelevat eri puolilla Suomea?

Yleensä alkukesällä, ehkä vielä heinäkuussakin, sademäärät jäävät rannikolla vähäisemmiksi, koska meri on silloin vielä viileämpi. Alkukesästä sade- ja ukkoskuurot kehittyvät enemmän sisämaan puolelle varsinkin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen alueelle.

Loppukesästä sateiden painopiste siirtyy enemmän rannikkoalueille, kun meret ovat suhteessa lämpimämpiä.

Myös suurimmat järvet, kuten Saimaa ja Päijänne, voivat vaikuttaa sääilmiöihin ja sadekuurojen syntymiseen. Alkukesästä iltapäiväkuurot voivat suurten vesistöjen yli mennessään heiketä, kun taas loppukesästä vesien lämmettyä järven ylle kehittyy herkemmin sadekuuroja.

Onko olemassa tiettyjä paikkoja, joissa paistaa aurinko vaikka vieressä sataisi vettä?

Kyllä ne erot syntyvät isommassa mittakaavassa, mutta lähiympäristö voi jonkin verran vaikuttaa lämpötiloihin. Kaupunkiolosuhteissa asvaltti ja rakennukset keräävät lämpöä, jolloin lämpötila voi kaupungissa pysytellä öisin lämpimämpänä kuin kaupungin ulkopuolella.

Jos ollaan tyypillisellä suomalaisella asuinalueella, missä on vähän järviä ja vähän peltoja ja vähän metsää, ei sillä niin isoa merkitystä ole, että voisi sanoa, että minun tonttini yllä paistaa aina aurinko ja naapurin puolella sataa. Että se on sitten ihan tuurista kiinni, miten sade- ja ukkoskuurot muodostuvat.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa kesän sademääriin?

Kesällä lämpötilanvaihtelut ovat pienempiä kuin talvella, jolloin lämpötila voi olla +5 tai -40. Sen vuoksi ilmastonmuutoksen myötä lämpötilamuutokset ovat suurempia nimenomaan talvikuukausina.

Kesälläkin ollaan menossa lämpimämpään suuntaan, ja se vaikuttaa myös sademääriin. Sillä mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän siihen mahtuu vesihöyryä, ja jos tulee ukkoskuuro, sieltä voi kerralla ryöpsähtää vettä enemmän alas. Rankkasateiden todennäköisyys siis kasvaa.

Sademäärien osalta vuosien välinen vaihtelu on niin suurta, että lähivuosina muutokset jäävät hälyn sekaan, sateisuus tulee selville trendeinä vasta vuosisadan loppupuoliskolla.

Pyritäänkö tulevaisuudessa tietoisesti muokkaamaan säätä?

Joitakin näitä sään muokkauksia on tehty maailmalla esimerkiksi maatalouden vuoksi tai suuriin tapahtumiin liittyen, mutta hyvin vähäistä se tällä hetkellä on. Kynnys lähteä muokkaamaan yksittäisiä säätilanteita on korkealla, koska sen vaikutuksista ei tiedetä, että johtaako se pahempaan jossain muualla.

Se on aika riskaabelia toistaiseksi, mutta sitä tutkitaan eri puolilla Suomea esimerkiksi erilaisilla tietokonesimulaatioilla. Siinä voi olla hyötyjäkin, mutta sen pitää olla hyvin perusteltua ja tutkittua.