Yksityisillä lääkäriasemilla pulaa perusrokotteista – asiakkaita ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon

Puute halvoista perusrokotteista on yleistynyt maailmalla. Suomessa rokotteita on saatu julkiseen terveydenhuoltoon vielä riittävästi. Yksityisillä lääkäriasemilla on sen sijaan pulaa esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteista.

Kotimaa
Henkilö vetää rokotetta ruiskuun.
Yle

Yksityisillä lääkäriasemilla alkaa olla pulaa yleisistä perusrokotteista. Rokotteiden saaminen on vaikeutunut, koska valmistajilla ei ole niitä tarpeeksi tarjolla.

Esimerkiksi jäykkäkouristusrokotusta yksityissektorilta hakeva saattaa saada kehotuksen hakea rokotteensa julisen terveydenhuollon puolelta.

Jäykkäkouristusrokotteen lisäksi pulaa on ollut muun muassa poliorokotteesta ja useilta taudeilta suojaavasta pikkulasten yhdistelmärokotteesta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Kyse on ainakin osittain siitä, että rokotteiden laatuvaatimukset ovat kasvaneet, mikä on heikentänyt halpojen rokotteiden valmistamisen kannattavuutta. Myös kansainvälisen lääketeollisuuden rakenteiden muutokset ja rokotteiden tuotto-odotukset vaikuttavat siihen mitä tuotteita markkinoille tarjotaan.

Nohynek arvelee, että rokotteista on jatkossa oltava valmis maksamaan nykyistä enemmän.

– Voi olla niin, että se hinta mitä tällä hetkellä rokotuksista kansallisissa ohjelmissa haluamme maksaa, on liian vähäinen suhteessa niihin tuotantokustannuksiin ja kasvaviin laatuvaatimuksiin, Nohynek pohtii.

Terveyskeskuksissa rokotteita riittää toistaiseksi

Julkisessa terveydenhuollossa rokotteet ovat toistaiseksi riittäneet, koska kansallisessa rokotusohjelmassa on pystytty sopimaan valmistajien kanssa riittävistä rokotemääristä.

Nohynek pitää tilannetta kuitenkin vakavana. Jokaisen maan kansanterveyslaitos joutuu nyt katsomaan pystytäänkö varmistamaan rokotteiden saaminen omiin kansallisiin ohjelmiin.

Joissakin maissa rokoteohjelmaa on jouduttu jo rukkaamaan rokotteiden saatavuuden heikentymisen vuoksi. Myös Suomessa esimerkiksi pienten lasten BGC-tuberkuloosirokotteelle on jouduttu etsimään uusi toimittaja, kun perinteiseltä tanskalaiselta toimittajalta tavaraa ei ole saatu.

– Rokottajia on ohjeistettu, että kaikki annokset pitää käyttää tarkkaan eikä hävikkiä saa syntyä, koska ei voida olla varmoja, että saadaanko sitä jatkossa yhtä helposti, sanoo Nohynek.

Jos valmistajilla ei ole toimittaa rokotteita, on siitä ensimmäisenä kärsinyt juuri yksityinen terveydenhuolto. THL on iso ostaja ja se tekee pitkäaikaisia ostosopimuksia sekä tarvittaessa erillisjärjestelyjä.

Rokotepula on Suomessa uusi ilmiö

Suomessa rokotepulaan törmättiin Nohynekin mukaan ensimmäisen kerran runsas vuosi sitten BCG-rokotteen kanssa. Joillakin Euroopan mailla on ollut parin vuoden ajan vaikeuksia saada jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteita sekä pikkulasten yhdistelmärokotteita.

Maailmalla kehitys on ollut näkyvillä pitkään. UNICEF joutui ongelmiin jo vuonna 2000 vaikeuksiin, koska perusrokotteiden valmistajat olivat siirtynet tuottamaan länsimaiden suosittelemia yhdistelmärokotteita eikä tuotantokapasiteetti enää riittänyt rokotteisiin, joita UNICEF olisi halunnut ostaa köyhien maiden tarpeisiin.

Nykyään rokotteiden tuotantokapasiteettia onkin lisätty köyhemmissä maissa merkittävästi vastaamaan niiden omiin tarpeisiin.