Mieli muuttui Nato-äänestyksestä – taustalla pelko, että kansa äänestää "väärin"

Enää alle puolet suomalaisista haluaa Nato-jäsenyyden hakemisesta neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Viime vuonna kansanäänestyksen olisi vaatinut 63 prosenttia suomalaisista eikä olisi antanut ratkaisua eduskunnan päätettäväksi.

politiikka
Äänestyslippu.
Petteri Paalasmaa / AOP

Nato-kansanäänestyksen suosio on romahtanut lyhyessä ajassa, selviää Taloustutkimuksen Ylelle tekemästä tutkimuksesta. Pudotusta on 15 prosenttiyksikköä.

Nyt neuvoa-antavaa kansanäänestystä Natoon hakemisesta haluaa 48 prosenttia suomalaisista. Kun Yle kysyi asiaa puolitoista vuotta sitten vuodenvaihteessa 2014–2015, kansanäänestystä toivoi 63 prosenttia.

Tuolloin kysymys oli muotoiltu hiukan eri tavalla. Suomalaiset vaativat kansanäänestystä siinäkin tapauksessa, että presidentti, hallitus sekä perustuslakimuutoksiin vaadittu kahden kolmasosan enemmistö kansanedustajista olisivat yksimielisiä valitsemassaan ratkaisussa. Lisäksi kysyttiin kantaa Natoon.

Ajatuspaja e2:n tutkijan Jussi Westisen mukaan tulos kertoo siitä, että Nato-jäsenyydestä on tullut suomalaisille todellinen vaihtoehto. Siksi myös kansanäänestyksen painoarvo pohdituttaa aikaisempaa enemmän.

– Natosta on tullut kouriintuntuva kysymys. Se voi johtua osittain muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Johtavat poliitikot ovat puhuneet 1,5 vuoden aikana siitä, pitäisikö tällä vaalikaudella jo jotain tehdä, Westinen sanoo.

Ikä on merkittävä tekijä suhtautumisessa Nato-kansanäänestykseen. Eniten sitä haluavat yli 65-vuotiaat, vähiten alle 25-vuotiaat.

Brexitin jälkipyykki epäilyttää

Vastaava muutos näkyy tuoreessa tutkimuksessa myös toiseen suuntaan. Kansanäänestyksen vastustajien määrä on noussut 27 prosentista 40 prosenttiin.

Varovaisuutta kansanäänestykseen on saattanut lisätä Britannian kaoottisia piirteitä saanut EU-kansanäänestys.

– Brexitin jälkeen tuli eliittiin kuuluvilta ihmisiltä kommentteja, ettei monimutkaisia asioita pitäisi altistaa kansanäänestyksille, koska kansalla ei keskimäärin ole niistä tarpeeksi tietoa, Westinen sanoo.

Britanniassa sekä EU:ssa pysymistä että eroa vaatineiden osapuolten kärkipoliitikot erosivat pian vaalituloksen selviämisen jälkeen ja jättivät jälkipyykin seuraajiensa hoidettavaksi. Miljoonat britit ovat allekirjoittaneet vetoomuksen uudesta kansanäänestyksestä.

– Ihmiset pohtivat yhä enemmän, minkälaiset kysymykset on sopivia kansanäänestykseen, ja mikä on poliitikkojen vastuu kansanäänestysten jälkeen, Westinen sanoo.

Natoon liittymistä vastustaa Suomessa suurempi osa kuin sinne haluaa. Tämän takia Nato-kansanäänestystä toivovat muun muassa ne, jotka eivät Natoon halua, kuten enemmistö SDP:n ja keskustan kannattajista.

Samasta syystä Nato-myönteisen kokoomuksen kannattajissa ei toivota kansanäänestystä.

Poikkeuksiakin on. Nato-jäsenyyden tavoitteekseen asettaneen RKP:n kannattajien tuki kansanäänestykselle on tuoreessa kyselyssä vahva, kun taas yleisesti kansanäänestyksiin myönteisesti suhtautuvan vasemmistoliiton kannattajien enemmistö vastustaa kansanäänestystä Natosta.

Korkeakoulutettu haluaa eduskuntapäätöksen

Mitä korkeampi koulutus ja palkka, sitä nihkeämpi on suhtautuminen kansanäänestyksiin. Perussuomalaisia ja vasemmistoliittoa kannattavilta kansanäänestykset saavat Westisen mukaan ylipäänsä eniten kannatusta, kokoomuksen kannattajilta vähiten.

Kansanäänestys voi olla Westisen mukaan keino saada ihmiset osallistumaan poliittiseen keskusteluun.

– Se varmasti heijastelee osittain itse kansanäänestyksen olemusta. Brexit oli esimerkki siitä, että ryhmissä joissa äänestysaktiivisuus on pienempää, suora äänen antaminen kansalle voimaannuttaa ja voi saada muutoksia aikaan, Westinen sanoo.