Analyysi: Kaksi kyselyä Nato-äänestyksestä ja päinvastaiset tulokset – mitä ihmettä?

Tänään aamulla uutisten lukija hieraisi silmiään. Ylellä kerrottiin suomalaisten haluavan järjestää Nato-jäsenyydestä kansanäänestyksen. Samoihin aikoihin MTV uutisoi sen ja Aamulehden yhteiskyselystä, jonka mukaan suomalaisia ei Nato-kansanäänestys kiinnosta. Kumpaa tässä nyt pitäisi sitten uskoa, kysyy Ylen politiikan toimittaja Samuli Harala.

politiikka
Samuli Harala
Samuli HaralaHenrietta Hassinen / Yle

Lyhyt vastaus: molempia. Mutta katsotaan silti uutisia vähän tarkemmin.

Ylen mukaan 48 prosenttia suomalaisista haluaa kansanäänestyksen Natosta ja 40 prosenttia ei äänestykselle lämpene. Kantaansa ei osaa sanoa 12 prosenttia vastaajista.

MTV:n uutisessa (siirryt toiseen palveluun) taas 42 prosenttia toivoo Nato-kansanäänestystä ja 47 prosenttia jättäisi sen pitämättä. Noin joka kymmenes miettii vielä kantaansa.

Mikä mielipiteiden eroja voisi selittää?

Eri tutkimus, eri aika, eri väline

Molempien mediatalojen tiedot perustuvat suomalaisille tehtyihin, mutta erillisiin ja toisistaan eroaviin kyselytutkimuksiin.

Yle teetti kyselynsä Taloustutkimuksella, joka lähestyi puhelimitse 27.6.–5.7. satunnaisesti valittuja 1 006:ta suomalaista ympäri maan Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Maikkarin Nato-gallupin teki Corefiner 29.6.–4.7, ja siihen vastasi 1 260 ihmistä. Virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.

Corefinerin tutkimuksessa haastateltavia on enemmän ja virhemarginaali suurempi, vaikka tavallisesti haastateltavien määrän kasvattaminen pienentää virhemarginaalia. Tämä selittyy sillä, että tutkimus on tehty verkkokyselynä, jonka jälkeen vastaajista on valittu mahdollisimman hyvin Suomen kansaa edustava otanta.

Taloustutkimuksen ja Corefinerin kyselytutkimuksissa haastateltavat on siis valikoitu eri menetelmällä. Taloustutkimus on tehnyt satunnaisotannan ja soittanut, Corefiner valinnut satunnaisesti nettikyselystä. Siksi edustavien suomalaisten joukko (sukupuoli, ikä, koulutus, asuinpaikka, jne.) ei ole tutkimuksissa täysin yhtenevä.

Erilaiset kysymykset 

Ylen ja MTV:n kyselytutkimuksissa on myös kysytty eri asioita. Yle tiedusteli ainoastaan kansalaisten kantaa Nato-kansanäänestykseen. Maikkaria kiinnosti myös suomalaisten näkemykset muun muassa Euroopan unionista ja Britannian EU-kansanäänestyksestä.

Kysymyspatterien ero vaikuttaa siihen, miten vastaajat yksittäisiin kysymyksiin suhtautuvat. Jos esimerkiksi edellisessä kysymyksessä on tiedusteltu mielipidettä Britannian EU-eroon tai vaikka Venäjän voimapolitiikkaan, voi myös käsitys Nato-kansanäänestyksestä muuttua erityisesti kannastaan epävarmemmilla vastaajilla.

Ylen ja Maikkarin uutiset pitävät siis molemmat kutinsa. Koska juttujen lähteenä on kuitenkin käytetty hieman eri tavalla tehtyjä kyselytutkimuksia, myös tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan.