Käännytetyn irakilaisperheen tulevaisuus sittenkin Suomessa?

Iittalassa käännytyspäätöksen saanut irakilaisperhe asuu nyt väliaikaisesti suomalaisen ystävänsä kotona. Perheen tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin aiemmin, sillä vanhemmille on löytynyt töitä. Turvapaikanhakijoiden työvoima kiinnostaa myös yksityistä vuokratyöyritystä.

Kotimaa
Sarita Virtanen maailmankartan edessä
Nina Keski-Korpela / Yle

Irakilaiset Adnan Al-Khafaji ja hänen vaimonsa Senaan ja heidän poikansa Ali ja Abdullah jättivät kotimaansa Irakin taakseen, koska isän henkeä uhattiin. He päätyivät viime syyskuussa Iittalaan ja kotoutuivat niin nopeasti, että kun Maahanmuuttoviraston tekemä kielteinen turvapaikkapäätös reilu kuukausi sitten tuli,Iittalassa virisi tukiryhmäperheen tueksi.

He ovat saaneet töitä ja tänne jäämisen mahdollisuus vaikuttaa paljon paremmalta.

Sarita Virtanen

SPR:n vapaaehtoistyöntekijä ja perheen ystävä Sarita Virtanen kertoo perheen asuvan nyt hänen luonaan Iittalassa, kun Iittalan vastaanottokeskus on suljettu. Omakotitalon yläkerrasta on raivattu perheelle kaksi makuuhuonetta ja mieliala on toiveikkaampi kuin vielä muutama viikko sitten.

– Mieliala on huomattavasti parempi tällä hetkellä. He ovat saaneet töitä ja tänne jäämisen mahdollisuus vaikuttaa paljon paremmalta.

– Yhteiselo on sujunut tosi hyvin, oikein hyvin on mahduttu. Etukäteenkin oltiin niin hyviä ystäviä, että muutamassa tunnissa he kotiutuivat tänne. Mukavaa, että joku muu välillä häärää keittiössä ja lämpimäisiä saa ilman omaakin aherrusta, Virtanen kertoo.

Työtä ja asunto Hämeenlinnasta

Työtä löytyi perheen aikuisille Rekrytointitoimisto Sihti Oy:n avulla Hämeenlinnasta ainakin vuoden ajaksi. Perheen lapset jatkavat elokuussa koulunkäyntiään Hämeenlinnan kantakaupungissa. Elokuun alusta alkaen perheelle on tiedossa myös vuokra-asunto Hämeenlinnasta.

– Siellä ovat työpaikatkin ja on käytännöllisempää kulkea, kun täältä pitäisi kulkea junalla ja bussilla.

Salama Virtanen (vas.), Adnan Al-Khafaji ja Hertta Virtanen
Sarita Virtasen tyttäret riemuitsivat Adnanin perheen muutosta heille: "Me saadaan kaksi isoveljeä!"Nina Keski-Korpela / Yle

Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus on voimassa, kunnes turvapaikkahakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen, siis vielä kielteisestä päätöksestä tehdyn valituksen käsittelyn ajan. Adnanin käännytyksestä on jätetty valitus hallinto-oikeuteen, mutta sen menestykseen Sarita Virtanen ei usko.

– Ei oikeastaan edes uskota, että valitus menee läpi, koska on linja, että Irakissa on turvallista. Emme usko, että he saisivat turvapaikkaa. He hakevat sitten oleskelulupaa, että voisivat jäädä Suomeen. He ovat menossa asianajajan luo keskustelemaan oleskeluluvan hakemisesta.

Sarita Virtanen uskoo perheen tarinan päättyvän vielä onnellisesti.

– Tietenkään ei sataprosenttisen varma voi olla ennen kuin on leima paperissa, mutta hyvältä vaikuttaa. Todella toiveikkaita ollaan.

Turvapaikanhakijoiden työvoima kiinnostaa

Rekrytointipalvelu Sihti on käynyt tällä viikolla kertomassa toiminnastaan Hämeenlinnassa Lammin ja Mainiemen vastaanottokeskuksissa. Työhaluisten ja -kykyisten turvapaikanhakijoiden tietoja onkin kertynyt ja myöhemmin heinäkuussa vastaava tiedotustilaisuus Lammilla järjestetään vielä uudestaan.

Heidi Metsäterä
Heidi Metsäterä uskoo turvapaikanhakijoilta löytyvän osaamista hämäläisyritysten käyttöön.Nina Keski-Korpela / Yle

– On lähdetty kartoittamaan heidän osaamistaan, sillä tiedossa on, että siellä on osaamista. Haluamme auttaa heitä löytämään jalansijan yhteiskunnasta jollain tavalla, kertoo Sihdin henkilöstöneuvottelija Heidi Metsäterä Hämeenlinnasta.

– Mielellään tutustutaan tähänkin ryhmään avaralla katseella. Suomessa on tietyillä aloilla ja aikoina pulaa työntekijöistä, ja haluttiin tämä työmahdollisuus tarjota, säestää yhtiön toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala.

Turvapaikanhakija ei välttämättä jää Suomeen pitkäksi aikaa, mutta lyhyetkin työrupeamat kiinnostavat sekä työnvälittäjää että turvapaikanhakijoita.

– Jos se sopiva työpaikka ei löydy sillä ajanjaksolla, kun ihminen on Suomessa, niin sille ei voi mitään. Moni suomalainen saattaa kokea lyhyen keikkatyön monimutkaisena senhetkisessä elämäntilanteessaan ja kieltäytyä työstä, osin tukien menettämisen pelossa. Moni turvapaikanhakija taas on valmis ottamaan vastaan lyhyenkin pestin, kuvailee Metsäperä.

– Tarjottavat työt ovat varmasti jotain hyvin maanläheistä, lyhytaikaista, keikkaluonteista työtä, mutta en rajaa pois mitään aloja.

Osuuskunta helpottaisi palkanmaksua

Metsäperä tyrmää epäilykset turvapaikanhakijoiden käytöstä palkkojen polkemiseen.

– Meidän kautta ei kukaan työllisty alle tessin palkkojen, kaikki maksetaan lain mukaan. Turvapaikanhakijat ovat siinä mielessä samassa tilanteessa kuin suomalaiset työttömät työnhakijat.

Turvapaikanhakijan palkkaamisen yksi hankaluus on usein henkilötunnuksen puute, mikä taas estää pankkitilin avaamisen. Palkanmaksupulmiin etsitään kuitenkin ratkaisuja.

– Malli osuuskunnasta tulee Kauhavalta, missä turvapaikanhakija voi tehdä töitä osuuskunnalle, jolle palkka maksetaan. Tätä toivoisin mietittävän Lammillakin, Heidi Metsäperä sanoo. Lammin Pellavaosuuskuntaa ollaankin herättelemässä henkiin työllistymisen helpottamiseksi.