Utsjoki haluaa Tenojoen lohisopimuksen uuteen valmisteluun

Utsjoen kunta vaatii uusia neuvotteluja Suomen ja Norjan välille Tenojoen kalastussopimuksesta. Viime viikolla julkistettu Suomen ja Norjan hallitusten virkamiesten esitys rajuista kalastusrajoituksista herättää laajaa vastustusta Utsjoella. Rajoitusten tavoite on leikata lohisaalista 30 prosenttia.

Kotimaa
Tenojoki
Eljas Niskanen / Yle

Utsjokelaisten mielestä sopimus on valmisteltu virkamiesten kesken ja tosiasiassa paikallisia kuulematta. Paikallisten mielestä rajoitukset loukkaavat saamelaisten perusoikeuksia ja vaarantavat matkailukalastuksen.

Utsjoella eilen torstaina pidetyssä kunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa sopimusesitystä arvosteltiin myös sekavaksi ja hyvin tulkinnanvaraiseksi. Sopimusneuvottelujen salakähmäisyys sai myös pyyhkeet. Paikallisten kuuleminen on ollut näennäistä.

Tilaisuudessa kyseenalaistettiin myös Suomen ja Norjan lohitutkijoiden näkemykset lohimäärien taantumisesta. Selvittämättä on kuinka suuri osuus lohisaaliista pyydetään Tenon 60 kilometrin suuosuudella, joka virtaa Nuorgamina alapuolella kokonaan Norjan alueella päätyen Tenovuonoon.

Lohikeskustelussa on vuosia ihmetelty, miksi Tenojoelle ei saada kunnon lohilaskureita, kuten Tornionjoelle. Selittelyt teknisistä ongelmista eivät ole vakuuttaneet ihmisiä. Epäillään, ettei Norja halua jokisuulle laskureita. Suomen hallituksen virkamiehet eivät ole tehneet asiassa mitään näkyvää.

Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio sanoi yleisötilaisuudessa, että kunta tulee vaatimaan uusia neuvotteluita. Aikalisän mahdollistaa se, ettei Norja uhkailuista huolimatta ole irtisanonut sopimusta. Asia ja aikalisä ovat Tieva-Niittyvuopion mukaan puhtaasti Suomen poliitikkojen käsissä.

Rajut rajoitukset välttämättömiä

Tenon lohikannat ovat pitkällä aikavälillä taantuneet, joissakin sivujoissa jopa hyvin heikoiksi. Lohensaalistuksen rajoittamista ovat pitkään esittäneet sekä Suomen että Norjan lohitutkijat. Saaliin määrä on pienentynyt ja saaliskalojen koko on pienentynyt pitkässä juoksussa ja on kehityksen suunta.

Suomen ja Norjan neuvottelutulos perustuu lohitutkimuksen tietoihin. Tavoitteena on saalismäärän vähentäminen 30 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että joka kolmas saalislohi jätetään jokeen.

Esityksen mukaan erityisesti on rajoitettava alkukesän perinteistä kulkutus- eli ajoverkkopyyntiä, lohipadoilla ja pelkillä verkoilla pyyntiä. Nämä rajoitukset kohdistuvat saamelaisten perinteiseen pyyntiin heidän ikimuistoisella lohijoellaan Tenolla ja sen sivujoilla.

Myös veneestä ja rannalta tapahtuvaa kalastusta vähennetään lupakiintiöillä. Molemmille maille tulee 11 000 vuorokausiluvan maakohtainen kiintiö venekalastukseen ja 11 000 vuorokausiluvan maakohtainen kiintiö rannalta tapahtuvaan vapakalastukseen. Nämä kiintiörajat vähentävät myös matkailukalastusta.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on viedä sopimusesitys eduskuntaa syksyllä ja saada se budjettilakina säädettyä ensi vuoden alussa. Tenolla uutta sopuimusta noudatettaisiin ensi kesästä 2017 lähtien.

Paikallisten kuuleminen näennäistä

Utsjoella arvostellaan maa- ja metsätalousministeriön menettelyä neljä vuotta käydyissä Suomen ja Norjan neuvotteluissa Tenon uudesta sopimuksesta. Suomen neuvottelukunnan kaikki Utsjoelta olevat jäsenet jättivät kesäkuun lopussa julkaistuun sopimusesitykseen yhteisen eriävän mielipiteen. Jäsenet edustavat osakaskuntia, Saamelaiskäräjiä ja saamelaisten matkailuyrityksiä.

Utsjokelaisten mukaan sopimusta valmistelivat maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Suomen hallituksen edustajana ja Norjan hallituksen edustaja virkamiesten kesken. Neuvottelukunnan paikalliset jäsenet saivat kokouksissa kuulla mitä virkamiehet olivat sopineet.

Jäsenten mukaan sopimusesitys sisältö näytettiin heille vasta päivää ennen kuin esityksestä päätettiin. Lausunnot esityksestä pitää antaa elokuun 5. päivään mennessä.

Asiasta vastaavat MMM:n kolme virkamiestä kertovat lausuntopyynnön lopussa palailevansa kesälomilta elokuun alussa ja antavansa tuolloin lisätietoja. Utsjoella lomakauteen ajoitettua julkistusta ja MMM:n virkamiesten menettelyä pidetään ylimielisenä ja sopimattomana.

Hallitus sulauttaa saamelaiset

Utsjoella kunnan järjestämässä keskustelutilaisuudessa torstaina sanottiin, että Suomen hallitus jatkaa Tenon sopimuksella samanlaista alkuperäiskansa saamelaisten sulauttamista valtaväestöön kuin metsähallituslain ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Arvostelun mukaan hallitus turvaa muualta kuin Utsjoelta olevien mökinomistajien perustuslain omaisuudensuojaa mutta leikkaa saamelaisten perusoikeuksia rajoittamalla perinteisiä pyyntimenetelmiä tai poistamalla oikeuden niiden käyttöön.

Saamen kielellä neuvottelutulosta ei ole vieläkään olemassa. Hallituksen kielenkäytössä "saamelaisten oikeudet tiedostetaan mutta ei tunnusteta", sanottiin yleisötilaisuudessa purevasti .