Muumilampi puhdistetaan hopearuutanoista – herkut tarjotaan Korkeasaaren eläimille

Vantaanjoen suistossa Helsingin Pornaistenniemellä sijaitsevaa Muumilampea aletaan tyhjentää tänään maanantaina hopearuutanoista. Haitalliseksi luokiteltua särjen sukuista vieraslajia kalastetaan lammesta katiskoilla.

luonto
Hopearuutana
HopearuutanaAOP

Jos kalaonni suosii, saavat Korkeasaaren asukit loppuviikosta tuoretta hopearuutanaa ravinnokseen. Kalat tuodaan Pornaistenniemen Muumilammen poistokalastuksista.

Hopearuutana on lammessa haitallinen, koska se pyrkii valtaamaan lammen ja syömään sieltä kaiken ravinnoksi kelpaavan.

– Tutkimuksissa on havaittu, että hopearuutana on ainakin tämmöisissä lammikko-olosuhteissa hyvin tehokas ravinnonkäyttäjä, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urho.

Hopearuutanaa epäillään myös syyksi siihen, että lammen linnusto on vähentynyt.

– On havaittu myös, että lintuja on ollut vähemmän Muumilammella, ja yksi mahdollinen selitys on, että hopearuutana syö niiden ravinnon sieltä, Urho toteaa.

Pornaistenniemi kuuluu Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen.

Korkeasaaressa kokeillaan maistuuko hopearuutana karhuille, kuningasmerikotkille tai saukoille.

Hopearuutana tuli Suomen vesille vuosituhannen alussa

Suomenkin merialueilla laajasti esiintyvää hopearuutanaa on istutettu ja kasvatettu ihmisravinnoksi Baltian maissa viime vuosisadan puolivälissä. Alunperin sitä on kasvatettu Aasiassa ja entisen Neuvostoliiton maissa.

Baltian joista ja järvistä kala on levinnyt mereen, ja sitä on ollut runsaasti 1980-luvun alussa Viron rannikolla. Suomen merialueilla havaintoja on 2000-luvun alusta alkaen.

Vanhankaupunginlahdella hopearuutanoita on yleisesti. Sieltä ne ovat korkean veden aikaan nousseet myös Pornaistenniemen lampiin. Lajille on ominaista, että se pyrkii nousemaan merestä lammikoihin.