Lönnrot souti, Gallen-Kallela maalasi – Kulttuurihistoriallinen silta halutaan takaisin

Kuhmossa on jo vuosia puhuttu taidesillan rakentamisesta 1930-luvulla puretun sillan paikalle. Sillalla ja sen alueella on jyhkeä historia, josta pitävät huolen muun muassa Elias Lönnrot ja Akseli Gallen-Kallela.

Kuhmo
Pajakkakosken uusi kävelysilta Kuhmossa.
Kalle Heikkinen / Yle

Kuhmolaisilla kulttuurijärjestöjen haaveena on taidesillan rakentaminen Kuhmon Pajakkakosken niskaan. Samasta paikasta vanhan pappilan ja kirkon välisestä salmesta purettiin 1930-luvulla silta. Vanhan sillan paikka ja itse sillan historia on kattava, sillä jo ennen siltaa Elias Lönnrot souti salmen poikki mennessään pappilaan eräällä Kuhmon matkalla.

Tuon matkan tarkka päivämäärä on marraskuun 11. päivä vuonna 1834. Tuolloin Lönnrot sai valmiiksi Kalevalan kolmannen käsikirjoitusvihkon, joka sisälsi eepoksen 11 viimeistä runoa ja 4 018 säettä, eli reilun kolmanneksen koko Kalevalan sisällöstä.

Puoli vuosisataa myöhemmin silta oli rakennettu ja tuolloin sitä pitkin asteli ensimmäinen kareliaani, taiteilija Akseli Gallen-Kallela nuorikkonsa Maryn kanssa. Hän maalasi sillasta kaksi öljyvärityötä, joista toisessa sillan penkillä istuu hänen nuori vaimonsa.

– Kuva toisesta maalauksesta vuodelta 1890 löytyy juuri äsken avatuilta hankkeemme Facebook-sivuilta (siirryt toiseen palveluun). Fyysisesti maalaus on Turun taidemuseon kokoelmissa, kertoo Kuhmon Taidesilta -hankkeen koordinaattori Ville Nyman.

Sillasta on puhuttu pitkään

Siltahanke on ollut esillä useampia vuosia, mutta nyt tavoitteena on sen rakentaminen vuoden 2017 aikana. Joessa on näkyvillä vielä rippeitä vanhasta sillasta.

Pyydämme yhdistyksiltä ja yrityksiltä rahaa tai sillan rakennustarvikkeita.

Ville Nyman

– Silta-arkut törröttävät edelleen joessa, jotka muistuttavat siitä, että siinä on ollut silta, josta olisi mukava mennä edelleen. Sillan rakentamista ovat eri henkilöt pitäneet esillä ja rakentamista on jonkin verran selvitetty, mutta se ei ole edennyt vielä tarpeeksi. Nyt kuhmolaiset kulttuuritoimijat ovat laittaneet pystyyn hankkeen, jonka avulla taidesilta saataisiin. Se jäisi Suomen 100-vuotisjuhlan muistomerkiksi täällä Kuhmossa, sanoo Nyman.

Kalevalan ja Gallen-Kallelan maalauksien lisäksi siltaan liittyy myös muuta mielenkiintoista kulttuurihistoriaa.

– Suomen taideväestö oli kiinnostunut vuosikymmeniä myöhemmin Kalevalan ilmestymisen jälkeen kansalliseepoksen synnystä ja synnyinseudusta ja vierailivat muun muassa Kuhmossa sekä vanhalla sillalla, kertoo Nyman.

Monenlaisia käyttäjiä

Taidesillan ympärille on jo tässä vaiheessa ideoitu paljon toimintaa, kuten taiteiden yö sekä erilaisia taide-, musiikki- ja liikunta-aiheisia tapahtumia.

– Tarvitsemme rahaa sillan rakentamiseen, ja meillä on varainkeruu alkamassa. Pyydämme yhdistyksiltä ja yrityksiltä rahaa tai sillan rakennustarvikkeita. Alustavien suunnitelmien mukaan on tarkoitus tehdä puinen riippusilta, johon tarvitaan monenlaista järeää rakennusmateriaalia, valaisee tämän hetkistä tilannetta siltahankkeen koordinaattori Ville Nyman.

Silta-arkut törröttävät edelleen joessa.

Ville Nyman

Pajakkakoskea ja sen ympärillä olevaa aluetta on kunnostettu viime vuosina hankerahoituksen turvin, ja sillan rakentaminen olisi tässä mielessä luonnollinen jatke alueen virkistyskäytön ja kulttuurimatkailun lisäämiseksi.

– Hankeen tarkoituksena on osallistaa ja innostaa kuhmolaisia. Se palvelisi taidepiirien lisäksi koskikellujia, kalastajia, melojia sekä luonto- ja maisemakuvaajia. Sille olisi vaikka mitä käyttöä, sanoo Ville Nyman.