Asiantuntija: Nato-joukot Baltiaan ovat vain symbolinen ele

Turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mukaan Naton maajoukkojen sijoittaminen Baltiaan on lähinnä symbolinen ele. Hänen mukaansa Suomesta ja Ruotsista ei Baltian maita pystytä puolustamaan, vaikka Naton puolelta on tullut paineita saada Suomen alueita käyttöön Baltian maiden puolustukseen.

Ulkomaat
Spring Storm 2016 -harjoituksessa panssaroituja ajoneuvoja Viron Räpinassa.
Spring Storm 2016 -harjoituksessa panssaroituja ajoneuvoja Viron Räpinassa 13. toukokuuta.Valda Kalnina / EPA

Sotilasliitto Nato aloittaa tänään huippukokouksen Puolan pääkaupungissa Varsovassa. Kokouksessa käsitellään muun muassa Baltiaan sijoitettavia maajoukkoja. Puolaan ja Baltian maihin on tarkoituksena sijoittaa yhteensä 4 000 Naton sotilasta.

Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Pekka Visurin mukaan joukkojen lähettäminen on lähinnä symbolinen ele.

– Tämähän on ennen kaikkea lipun näyttöä ja merkki siitä, että suuret Nato-maat haluavat auttaa pienempiä jäsenmaita. Onhan se todettu aivan selvästi, että jos jostain syystä noilla alueilla sota alkaisi, niin ei näillä joukoilla mitään ratkaista, sanoo Visuri Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa.

Hän arvioi, että Varsovan kokouksen merkitys Naton yhteistyömaille, Ruotsille ja Suomelle, on vain välillinen.

– Sillä on sikäli merkitystä kyllä, että Suomi ja Ruotsi on hyväksytty Naton kumppanimaiksi. Molemmissa maissa on kuitenkin hyvin selkosanaisesti ilmoitettu että kumpikin maa puolustaa omaa aluettaan eikä salli muitten käyttävän omaa aluettaan sotilaallisiin toimiin. Tämä linja kun pidetään niin asiat kyllä sujuvat.

Paineita alueiden käyttöön

Visurin mukaan Naton puolelta on tullut paineita saada jollakin tavalla hyväksikäytettyä Suomen ja Ruotsin alueita muun muassa Baltian puolustuksen suhteen.

– Lähinnä kysymys ilmapuolustusjärjestelmästä ja mahdollisesta tukeutumisesta. On kuitenkin päivän selvää, että Suomesta ja Ruotsista ei pystytä Baltian maita puolustamaan.

Ensi viikolla järjestetään Naton ja Venäjän yhteistyökokous. Visurin mukaan kokouksessa on tarkoitus pohtia keinoja, joilla saataisiin luottamusta ja turvallisuutta lisättyä Itämeren alueella.

– Tähän liittyy tämä Suomenkin ehdotus, jossa lentoliikennettä haluttaisiin rauhoittaa tietyillä toimenpiteillä. Samoin kuin välikohtauksia merellä.

Visurin mukaan mitään erityistä sodan uhkaa ei tällä hetkellä Baltiassa kuitenkaan ole.

– Ei ole minkäänlaista strategista logiikkaa, että Venäjä ryhtyisi hyökkäämään Baltian maihin. Itämeri on Venäjälle erittäin tärkeä vientituotteiden kannalta ja talousyhteistyö Saksan kanssa on toimivaa. Tätä kautta ajatellen ei ole syitä, miksi Nato tai Venäjä lähtisi sotaa käymään Itämeren alueella.