Graffitimaalaus ei ole enää kirosana vaan buumi – jopa mummojen harrastus

Spraymaalipurkin voi nähdä nykyisin niin nuoren pojan kuin vanhan naisenkin kädessä. Luvallisilla maalauspaikoilla voikin käydä koko perhe yhdessä. Graffitit ovat päässeet huonosta maineestaan ja niiden maalaamisesta on tullut jopa buumi.

Kotimaa
Samuli Turunen maalaamassa graffitia.
Anu Rummukainen / Yle

Suomessa on nyt graffitimaalausbuumi, sanovat katutaitelijat ja heitä edustavat yhdistykset. Graffiteja onkin alkanut jälleen näkyä kaupungeissa ja kylissä sekä harrastajamäärät ovat kasvussa.

Ilmapiiri on muuttunut suvaitsevammaksi, eikä graffitia mielletä enää sillan alla olevaksi töhryksi.

– Tekijäryhmä laajenee. Jopa mummoryhmät ovat innostuneet graffitimaalaamisesta, kertoo katukulttuurilehti Wall magasinen päätoimittaja Niina Linna.

Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa on eläkeläisille suunnattua tarkoitettua graffitiopetusta. Joidenkin ryhmien alaikäraja on 65 vuotta.

Katutaideyhdistys Päävärien tuottaja Rosa Kivinen kertoo, että seiniä, joihin saa maalata vapaasti, on tullut hyvin eri kaupunkeihin, esimerkiksi skeittiparkkien yhteyteen.

Niina Linnan mukaan asenteiden muutoksesta graffiteja kohtaan kertoo se, että maalaamisesta on tullut myös perhetapahtuma. Niin sanotuilla vapailla seinillä perhe voi käydä yhdessä kokeilemassa spraymaalaamista.

Katutaideyhdistys uskoo, että töhriminen on vähentynyt, kun saatu luvallisia maalauspaikkoja.

Aikaisemmin pensseli oli ok, kannu ei

25 vuotta graffiteja tehnyt Samuli Turunen kertoo, että vielä noin viisi vuotta sitten graffiti ja spraymaali olivat kirosanoja.

– Kysyimme kiinteistön omistajilta lupaa maalata seiniä. Kun työ kerrottiin tehtävän spraymaalilla, tuli ehdoton ei. Työn olisi saanut tehdä esimerkiksi siveltimellä, helsinkiläinen Turunen muistelee.