"Olisiko kiva, jos joku julkaisisi kuvan sinusta vessanpöntöllä?" Lapsen oikeus yksityisyyteen voi unohtua somessa

Sosiaalinen media pursuaa parhaillaan kuvia kesälomaa viettävistä perheistä. Yksi ottaa kuviin mukaan lapset, toinen taas jättää tunnistettavat kuvat perheen pienimmistä julkaisematta. Asiantuntijat korostavat lapsen oikeutta yksityisyyteen ja muistuttavat lapsen mielipiteen kysymisestä.

Kotimaa
Äiti katsoo lapsensa kuvaa kännykästä.
Tiina Jutila / Yle

Sosiaaliseen mediaan jaetaan väläyksiä omasta elämästä, mutta mukaan päivityksiin päätyvät usein myös lähellä olevat tärkeät ihmiset. Lasten elämän, kuvien ja videoiden jakaminen somessa herättää keskustelua ja jakaa mielipiteitä.

Asiantuntijat muistuttavat, että lapsella on samanlainen oikeus yksityisyyteen kuin aikuisella. Tällöin luvan ja mielipiteen kysyminen nousevat tärkeään rooliin. Lapsen selän takana ei saisi toimia.

– Lapsella on lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus yksityisyyteen. Se on yksi keskeisimmistä perus- ja ihmisoikeuksista, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.

– Jos lapsi on tunnistettavissa kuvassa, mennään jo ihan henkilötietolain ja yksityisyyden suojan puolelle, toteaa puolestaan lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Merike Helander.

Kumpikin korostaa, että aina pitäisi pyrkiä kysymään lapsen mielipidettä. Iivosen mukaan tällainen keskustelu voidaan käydä jo esikoululaisen tai ekaluokkalaisen kanssa. Vanhemman tehtävänä olisi samalla kertoa, mitä sisällön jakaminen somessa tarkoittaa: esimerkiksi ketkä sen voivat nähdä ja kuinka pysyvästi kuva jää nettiin.

Olisin pidättyväinen vähissä vaatteissa otettujen kuvien julkaisemisessa. Esimerkiksi alastonkuvia ei missään tapauksessa saisi laittaa.

Esa Iivonen, johtava asiantuntija

”En julkaisisi, jos lapsi tunnistettavissa”

Lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Merike Helander muistuttaa, että lapsesta ei tulisi koskaan jakaa arkaluontoista tietoa sosiaaliseen mediaan. Tällaisia ovat esimerkiksi terveyteen, lastensuojeluun tai kiusaamiseen liittyvät asiat.

Kuviinkin hän ottaa suhteellisen tiukan linjan.

– Täysin ehdotonta julkaisukieltoa on vähän hankala asettaa. Jos lapsi on tunnistettavissa kuvassa, minä olisin julkaisematta, erityisesti silloin, kun lapsi ei kehitystasonsa puolesta voi antaa siihen suostumustaan, Helander sanoo.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iivonen ymmärtää, että vanhemmat haluaisivat julkaista sosiaalisessa mediassa kuvan esimerkiksi silloin, kun perheeseen on syntynyt vauva.

– On hyvä kuitenkin muistaa, että yksityisyys koskee jo ihan vastasyntynyttä. Siinä mielessä olisin lasten kuvien jakamisessa aika pidättyväisellä linjalla. Lapsen oikeuksien sopimuskin korostaa lapsen näkemyksen kuulemista ja näkemyksen kunnioittamista, Iivonen sanoo.

Mikäli esimerkiksi kuvia kuitenkin julkaistaan, niiden pitäisi Iivosen mukaan aina olla lasta arvostavia ja kunnioittavia. Lasten kustannuksella ei saisi esimerkiksi nauraa ja pilailla. Esimerkiksi teini-iässä netissä esiin nousevat vanhat kuvat ja tarinat voivat häiritä.

– Ne voivat olla aikuisista hauskoja juttuja, mutta ovatko ne lapsesta hauskoja nyt, viiden tai kymmenen vuoden päästä, Iivonen kysyy ja viittaa esimerkkinä Facebookin tapaan tarjota vanhoja kuvia julkaistavaksi ja muisteltavaksi vuosien takaa.

Haluaisitko sinä pönttökuvan someen?

Esimerkiksi kesällä vähemmissä vaatteissa otettujen kuvien jakamisessa kannattaa Iivosen mukaan käyttää erityistä harkintaa.

– Olisin pidättyväinen vähissä vaatteissa otettujen kuvien julkaisemisessa. Esimerkiksi alastonkuvia ei missään tapauksessa saisi laittaa. Jokaisella on itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa, Iivonen sanoo.

Hän kehottaa kuvien julkaisemista pohtivaa aikuista asettumaan lapsen asemaan. Esimerkiksi pottaharjoittelukuvat hän jättäisi julkaisematta.

– Haluaisitko, että kaverisi julkaisisi kuvan, jossa sinä istut vessanpöntöllä? Varmaan aika harva aikuinen haluaisi, että sellainen laitettaisiin esimerkiksi Facebookiin, Iivonen toteaa.