Asiantuntija: Vuoropuhelua korostamalla Nato haluaa välttää vastakkainasettelun kierrettä

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että ensi keskiviikon Nato-Venäjä-neuvoston kokous Brysselissä on tärkeä sen kannalta, muuttuuko toiveikkuus konkreettisiksi toimiksi. Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro katsoo, että mahdollisuudet sopia muistakin luottamusta herättävistä toimista kuin lentokoneiden transpondereista ovat edelleen olemassa.

Ulkomaat
Teija Tiilikainen.
Teija Tiilikainen.Petteri Paalasmaa / AOP

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo, että Naton suhtautumisessa Venäjään on uusia sävyjä ilmassa. Nato päätti huippukokouksessaan Varsovassa, että se sijoittaa Baltian maihin ja Puolaan kuhunkin tuhatkunta sotilasta. Toisaalta Nato haluaa säilyttää keskusteluyhteyden Venäjään.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan vuoropuhelu ja pelote ovat nyt tasapainossa.

– Ehkä tässä Nato-kokouksessa halutaan nimenomaan välttää se, että nämä Naton uudet toimet, eli joukkojen lisääminen Baltian maihin ja Puolaan, omalta osaltaan ruokkisivat tätä vastakkainasettelun kierrettä, Tiilikainen arvioi.

Tosiasiat Ukrainassa muuttumattomat

Ongelma on se, että esimerkiksi tilanne Ukrainassa ei anna aihetta kovin suureen toiveikkuuteen. EU:n sanktioiden purkamisen ehtona olevaa Minskin sopimusta ei ole pantu täytäntöön.

Tosin presidentti Niinistö on arvioinut käymiensä keskustelujen perusteella, että myös Venäjällä voisi olla pyrkimystä Ukrainan kriisin ratkaisemiseen.

– Tietysti tällaisesta poliittisesta yhteisymmärryksestä sen täytyy sitten lähteä liikkeelle. Johtaako toiveikkuus myös johonkin konkreettisiin toimiin Venäjän osalta, niin se tässä jää nähtäväksi, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen arvioi, että tämän kannalta ensi viikon Nato-Venäjä-neuvoston kokous on tärkeä.

Sotilaallinen voimatasapaino säilyy

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro arvioi, että Venäjä ei voi ilmoittaa olevansa ilahtunut siitä, että Nato lisää sotilaidensa määrää Baltian maissa ja Puolassa.

Markku Kangaspuro
Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku KangaspuroYle

– Toisaalta sekä venäläiset että länsi tietävät erittäin hyvin, että eivät nämä joukkojen sijoitukset sotilaallista voimatasapainoa alueella muuta, eli tämä on poliittinen viesti.

Kangaspuron mukaan tämän vuoksi onkin edelleen tilaa toteuttaa poliittinen käänne parempaan suuntaan siten, että Venäjä ja Nato voisivat sopia muistakin luottamusta herättävistä toimista kuin transpondereiden kytkemisestä päälle lentokoneissa.