Ministeri Grahn-Laasosen rahoituskriteerit eivät herätä riemunkiljahduksia yliopistomaailmassa

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ajaa laadullista työllistymistä korkeakoulujen rahoituksen kriteeriksi. Työryhmän pitäisi keksiä vuoden loppuun mennessä, kuinka sitä mitataan. Taideyliopiston ja Itä-Suomen yliopiston rehtorit näkevät mittarin keksimisen hyvin haasteellisena.

politiikka
Sanni Grahn-Laasonen
Sanni Grahn-LaasonenPetteri Paalasmaa / AOP

Opetus- ja kulttuuriministerin Sanni Grahn-Laasosen (kok.) asettama uusi työryhmä pohtii loppuvuoden ajan sitä, millä tavoin lähitulevaisuudessa voitaisiin mitata laadullista työllistymistä korkeakoulunsa päättäneiden keskuudessa.

Tämä siksi, että osittain sen perusteella on tarkoitus jakaa valtion rahoitusta korkeakouluille.

Laadullisella työllä ministeriö tarkoittaa sitä, että ihminen työllistyy koulutustasoansa vastaaviin tehtäviin.

– On syytä pohtia hyvin tarkkaan, minkälainen indikaattori tulevaan rahoitusmalliin istutetaan. Työmarkkinat muuttuvat, ja se, mikä on koulutusta vastaavaa työtä tässä muutoksessa, asettaa omat haasteet indikaattorin kehittämiselle. Pitää tarkkaan pohtia, miten se siihen malliin istutetaan, jos istutetaan, sanoo Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

Mönkkönen oli mukana varsinaisen yliopistojen rahoitusmallin ehdotuksen laatineessa työryhmässä. Ehdotus valmistui viime vuoden lopulla.

Tuosta ryhmästä osa jatkaa myös laadullisen työllistämisen työryhmässä, mutta Mönkkönen ei siinä ole mukana. Lomalta tavoitettu rehtori kertoo lukeneensä uudesta työryhmästä lehdestä.

Opetusministeriö tiedotti perjantaina korkeakoulujen rahoitusmallin sorvaamisesta enemmän elinkeinoelämän tarpeiden mukaiseksi.

– Koulutustasoa vastaava työllistyminen kertoo, että korkeakoulun antama koulutus on laadukasta. Meidän tulee pitää huolta siitä, että koulutusta kehitetään vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin siten, että valmistuneet saavat koulutustasoaan vastaavaa työtä, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) lausui ministeriön tiedotteessa.

"Sitä saa mitä mittaa"

Grahn-Laasosen mukaan laadullisen työllistymisen mittaamisella palkittaisiin yliopistoja ja ammattikorkeakouluja toimista, joissa otetaan huomioon työelämän tarpeet ja edistetään opiskelijoiden työllistymistä.

Helppoa se ei tule olemaan, koska mittaaminen muuttuvassa työmaailmassa on hankalaa.

Jukka Mönkkönen
Jukka MönkkönenHeikki Haapalainen / Yle

– Olen ymmärtänyt, että ministerillä on vahva tahto saada laadullinen työllistäminen korkeakoulujen rahoitusmalliin. Pitäisi miettiä siltä pohjalta, että työelämä on muuttumassa, emmekä välttämättä tiedä, mitä kaikkea tulevaisuuden vaateet ovat. Olisi tärkeää, että ei lähdetä tukemaan indikaattoria, joka tukee olemassaolevaa ja estää uuden kehittämistä.

Hänen mukaansa yliopistossa koulutettujen ihmisten pitää olla sellaisia, jotka muuttavat työelämää ja luovat uutta työtä.

– Yleensä sitä saa mitä mittaa. Siksi on syytä hyvin tarkkaan miettiä, mitä ryhdytään mittaamaan. Että se ohjaa sitten oikeaan suuntaan asioiden kehittämisessä. Tai ei ainakaan lähde ohjaamaan väärään suuntaan, Mönkkönen toivoo.

Yksi kriteeri, mutta paljon rahaa

Opetusministeriön johtajan Hannu Sirénin mukaan laadullinen työllistyminen tulee olemaan vain yksi kriteeri muiden joukossa uudessa korkeakoulujen rahoitusmallissa, mutta merkittävistä rahamääristä on kuitenkin kyse.

Työllistymisen osuus uudessa rahoitusmallissa on kaksi prosenttia kokonaisrahoituksesta, joka taas on noin 1,8 miljardia euroa. Työllisyyden perusteella korkeakouluille jaettavaa rahaa on siis noin 36 miljoonaa euroa. Laadullinen työllistyminen voisi tulevaisuudessa ottaa kokonaisuudessaan työllistymiskriteerin paikan rahoitusmallissa.

– Toki on mahdollista, että työryhmä ja sen jälkeen valtioneuvosto päätyvät siihen, että sillä olisi nykyistä suurempi painoarvo. Se jää nykyisen työryhmän ja valtioneuvoston mietittäväksi, Sirén sanoo.

Myös Sirén myöntää, että mittarin kehittäminen on hyvin haastava tehtävä. Hän korostaa, että myös laadullista työllistymistä pohtivassa työryhmässä – kuten rahoitusmallin työryhmässäkin – on edustajia korkeakouluista ja sidosryhmistä. Näin ollen päätöksiä tehdään koko yhteiskunnan tasolla.

Hän uskoo, että uusi rahoitusmalli tulee myös vaikuttamaan siihen, mitä opintoja korkeakoulut tulevat jatkossa tarjoamaan.

– Se on jopa toivottavaa. Joillakin aloilla jäädään liian runsain mitoin työttömäksi.

Korkeakoulut halutaan elinkeinoelämän palvelijoiksi

Jari Perkiömäki
Jari PerkiömäkiTaideyliopisto

Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki sanoo, että jos mitattavana on se, työllistyykö ihminen omalle alalleen yliopiston päätettyään, Taideyliopistopärjää kisassa varsin hyvin. Hän arvelee, että humanisteilla tulisi olemaan vaikeampaa.

– En näe sitä huonona, että työllistymistäkin mitataan, mutta näen aika vaikeana saada sellaisia kriteereitä ja mittaustapoja, jotka oikeasti kertoisivat koulutuksesta jotain olennaista, Perkiömäki toteaa.

Hänen mukaansa nykyhallitus näyttää haluavan ohjata korkeakouluja tuottamaan enemmän elinkeinoelämää palvelevaa osaamista.

– Onhan se nähty hallituksen ulostuloissa, mutta eiväthän yliopistot tietenkään sitä varten voi olla olemassa, Perkiömäki sanoo.