Virkistysaluesäätiö kyllästyi ilkivaltaan retkeilykohteissa – kameravalvonta harkinnassa

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö harkitsee riistakameroiden asentamista ylläpitämilleen retkeilykohteille. Kameroiden asentaminen ja kuvan seuraaminen vaativat kuitenkin henkilöstöä.

virkistysalueet
Ihmisten tärvelemä mänty Karhusaaressa.
Yle/Ulla Ylönen

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö harkitsee ottavansa käyttöön digitaalisen kävijävalvonnan retkeilykohteissaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi riistakameroiden asentamista retkeilyalueelle.

– Olemme miettineet, jos kokeilisimme sitä jossain kohteessa, sanoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen.

Säätiön ylläpitämillä retkeilyalueilla on tapahtunut useita jokamiehenoikeuksien laiminlyöntejä. Esimerkiksi Karhusaaren ja Päihäniemen retkeilyalueilta on varastettu polttopuita.

Varastamisen lisäksi roskaaminen riesana

Päihäniemessä myös roska-astiat ovat täyttyneet nopeasti. Alue oli siivottu juhannuksen jälkeen. Viime lauantaina astiat olivat taas aivan täynnä.

– On ikävää, että ihmiset täyttävät ne niin, että kansi ei mene kiinni, Ollikainen huokaisee.

Alueella on myös iso roskasäiliö, joka tyhjennetään kerran, kaksi vuodessa.

– Sinne kertyy myös mökkiläisten jätteitä. Siellä oli keväällä patjoja, joiden ei luulisi tulevan retkeilyalueen käyttäjiltä. Kaiken kaikkiaan fiksu retkeilijä ei jätä virkistysalueelle roskia, Ollikainen huomauttaa.

Kokemuksia odotetaan naapurista

Kymenlaaksossa virkistysalueyhdistys on asentanut riistakameroita 30 saareen pääosin kävijämäärien seurantaa varten. Ollikainen kertoo odottavansa naapurimaakunnan kollegoiden kokemuksia valvontakameroista.

– Kameravalvontakaan ei ole ilmaista ja eikä se tapahdu ilman henkilöstöresursseja. Kuka kameran kuvaa seuraa?, Ollikainen pohtii.