Karigasniemellä pelätään nuorten etääntyvän seudulta ja pyyntikulttuurista Tenon sopimuksen vuoksi

Myös Tenon yläjuoksulla ollaan huolissaan uuden Tenon sopimuksen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin. Karigasniemellä järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa nousi päällimmäiseksi huoli perinteisten pyyntimenetelmien katoamisesta ja alueen tyhjenemisestä nuorista.

Kotimaa
Karigasniemellä kokoonnuttiin keskustelutilaisuuteen Tenon kalastussopimuksesta.
Karigasniemellä kokoonnuttiin keskustelutilaisuuteen Tenon kalastussopimuksesta.Laura Pieski / Yle

Myös Tenon yläjuoksulla ollaan huolissaan uuden Tenon sopimuksen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin.

Tenon sopimusluonnoksen tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa Karigasniemellä viime perjantaina päällimmäiseksi nousi huoli perinteisen pyyntikulttuurin säilymisen puolesta.

"Perilliset menettävät kalastusoikeutensa"

Huolta aiheuttaa uuden Tenon sopimuksen säännös, jonka mukaan Utsjoen kunnasta poismuuttaneille oikeudenhaltijoille tulee totaalikielto eivätkä he pääse pyytämään perinteisillä pyyntitavoilla enää ollenkaan.

Heikki Niittyvuopion mielestä ei ole hyväksyttävää, että perilliset menettävät kalastusoikeutensa.

– Meillä on paljon sellaisia tiloja myös Inarijoella. Kun tämä sukupolvi, ketkä nyt pyytävät, lopettaa ja perilliset ovat joutuneet muuttamaan etelään, niin meidän tilamme menettävät tilaansa kuuluvat kalastusoikeutensa, jos tämä ehdotus menee läpi. Se ei ole hyväksyttävää, Niittyvuopio sanoo.

heikki niittyvuopio
Heikki Niittyvuopio.Laura Pieski / Yle

Heikki Niittyvuopio on huolissaan siitä, että nuoret kaikkoavat pois kotiseudultaan.

– Minä olen tässä yhteydessä varsinkin poismuuttaneisiin nuoriin, kun näitä neuvotteluja on käyty. He sanovat, että he ovat etääntyneet kotiseudultaan sen vuoksi, kun eivät pääse enää tekemään sitä mitä ovat lapsuudessa tehneet, mikä on heidän perintönsä ja mitä he osaisivat.

– Se tuo myös sellaisen ongelman, että he etääntyvät niin, että eivät enää tule edes käymäänkään täällä meidän seudulla. Se on pelottavaa. Ja jos nyt kokonaan kielletään verkkopyynnin harjoittaminen, vaikka olisi kuinka suuri osakas, niin se kyllä tuntuu hirveältä, mietiskelee Niittyvuopio.

"Viimeisetkin ihmiset muuttavat Tenolta"

Baaduksessa asuva Rauna Guttorm on sitä mieltä, että sopimus ei voi toteutua nykyisessä muodossaan. Hänkin on huolissaan Tenon sopimuksen vaikutuksesta nuorempaan sukupolveen.

– En minä usko että sellainen voi mennä läpi. Minulla on neljä lasta. Minä en voi tämän uuden lain mukaan enää opettaa heille tätä perinteistä kalastusmenetelmää, en millään, Guttorm sanoo.

Rauna Guttorm uskoo, että jos sopimus tulee voimaan, niin Tenolta muuttavat viimeisetkin ihmiset pois.

– Verkkopyynti tai tämä saamelainen lohenpyynti loppuu. Ja niin koko Tenonlaaksosta katoavat paikat, ne tulevat myyntiin ja täältä muuttavat ne viimeisetkin ihmiset vielä pois, uskoo Rauna Guttorm.

Suuri merkitys perinteen jatkuvuudelle

Myös Oula Kitti on huolissaan uuden Tenon sopimuksen merkityksestä perinteen säilymiselle.

– Kyllä se näin äkkiseltään tuntuu melko sekavalta, että ei siitä ota niin selvää. Mutta se on kuitenkin tullut ilmi, että ne ketkä ovat muuttaneet pois eivätkä asu täällä, niin kuin esimerkiksi meidän jälkeläisemme, niin he menettävät kulkutus- ja verkkokalastusoikeutensa.

– Mielestäni sillä on kyllä melko suuri merkitys että me emme voi opettaa jälkeläisillemme kulkuttamista, verkkokalastusta ja patopyyntiä. Minäkään en voi opettaa omille pojilleni, kun he eivät saa lupaa, Oula Kitti huomauttaa.