Valo voimistaa villiyrttien ja metsämarjojen makua

Viljeltyjen kasvien osalta tutkimusta ei ole vielä tehty tarpeeksi, jotta makuvaikutuksista voitaisiin puhua. Olipa kyse metsän antimista tai viljelykasveista, syntyy maku aina monen tekijän summana.

Kotimaa
mustikka, satokausi 2016, metsä
Riitta Pihlaja / Yle

Auringonvalolla on vaikutusta ainakin luonnossa kasvavien yrttien ja marjojen makuun. Metsämarjojen osalta valo voimistaa erityisesti mustikan makua, kertoo Arktiset Aromit -yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Moisio. Voimakkaimman makuiset mustikat löytyvät pohjoisesta, missä päivä on kesällä pisimmillään.

– Valo nostaa mustikan väriainepitoisuuksia, jotka puolestaan lisäävät marjan makua. Esimerkiksi Ukrainassa, jossa kasvaa paljon luonnonmustikkaa, ja eteläisemmissä Baltian maissa pitoisuudet ovat selvästi alhaisempia, Moisio sanoo.

Lakka ja puolukka viihtyvät maailmanlaajuisesti pitkälti pohjoisessa, jolloin valosta aiheutuvia makueroja ei Moision mukaan juuri pääse syntymään.

Viljeltyjen kasvien ja yrttien kohdalla valon aiheuttamat makuvaikutukset ovat vielä epäselviä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Marjo Keskitalon mukaan asiasta ei toistaiseksi löydy kattavaa tutkimustietoa.

– Se on monimutkainen vyyhti. Vielä ei ole selvillä, mikä on valon osuus mausta puhuttaessa.

Pieni sato on suurta maistuvampi

Keskitalo muistuttaa, että kasvin maku on aina monen tekijän summa. Makuun vaikuttavat muun muassa lajike, maaperä, lämpötila, sateet, sadon keräysajankohta ja viljelytoimenpiteet, kuten lannoitus.

– Runsas typen käyttö lannoituksessa heikentää kasvin makua. Myös sadon määrällä on vaikutusta. Jos sato on suuri, voi aromipitoisuus jäädä pienemmäksi, Keskitalo sanoo.

Kesän pitkät, valoisat päivät vaikuttavat kuitenkin voimistavasti luonnonyrttien makuun. Keskitalon mukaan tämä johtuu osittain juuri kasvisatojen pienestä koosta. Syötäväksi kelpaavat esimerkiksi maitohorsma, voikukka ja ketunleipä.

Moision mukaan makoisat kotimaiset mustikat sekoitetaan maailmalla usein miedomman makuiseen amerikkalaiseen pensasmustikkaan. Hän pitää tilannetta harmillisena.

– Marjoja ei ole kauhean hyvin osattu Suomen ulkopuolella brändätä. Tässä olisi selkeästi markkinarako.