Sun juttu: Sirkusmiehet kertovat Töölön kadotetusta ajasta – ensin painittiin, sitten ihasteltiin jääkarhuja

Sun juttu -sarjamme toinen osa kertoo Helsingin Töölössä sijainneesta Hippodrom-rakennuksesta. Te pyysitte kertomaan Hippodromin tarinan, me löysimme kaksi sirkusmiestä kertomaan sen. Paljastuu yhtä ja toista suomalaisen sirkuksen kultakaudesta.

Sun juttu
sirkuspaini, HS 30.10.1910
Karikatyyri Hippodromin sirkuspaineista Helsingin Sanomissa 30.10.1910.Heikki Nevala

"Hr. Ducander oli erinomaisen toiworikas, aiwan wakuutettu siitä, että alkawasta sirkuskaudesta tulee yhtä menestyksellinen kuin edellisestä, jonka aikana näytettiin loppuunmyydyille huoneille kaikkina iltoina, wain wiittä lukuun ottamatta. Helsingissä ei pidempi sesonki menesty, mutta lyhyt – noin kuusiviikkoinen wetelee wallan mainiosti."

Näin ennakoidaan Hippodromin sirkuksen tulevaa syksyä vuonna 1923 heinäkuussa ilmestyneessä Helsingin Sanomissa.

Helsingin Hippodrom-rakennuksen lyhyeen historiaan mahtuu yllättävän paljon. Vuonna 1910 Helsingin Töölöön valmistuneessa rakennuksessa oli talleja neljällekymmenelle hevoselle ja lisäksi rakennuksessa järjestettiin myös paini- ja nyrkkeilyotteluita.

Kaikkein värikkäimpänä yksityiskohtana Hippodromin menneisyydessä komeilee kuitenkin rakennuksen sirkushistoria. Siitä tietää tietokirjailija ja sirkusalan puoliammattilainen Heikki Nevala. Mutta ensin on kerrattava rakennuksen historiaa.

hippodrom, töölö
Hippodrom ennen purkuaan Mannerheimintiellä. Alkuperäiset kuvat: Helsingin kaupunginmuseo.Ella Mikkola

Maneesi sai väistyä Messuhallin tieltä

Hippodromin rakennus olisi tänä päivänä erikoinen ilmestys Töölön kupeessa. Valkoisen ratsastusmaneesiksi valmistuneen rakennuksen matalat sivut ja korkea keskikohta tekivät rakennuksesta ilmeikkään. Kaarevan sisäänkäynnin yläpuolella luki ajalleen näyttävin kirjaimin: Hippodrom.

Hippodromin viereen rakennetun Kisahallin oli alun perin tarkoitus toimia messuhallina, mutta jälkikäteen sen todettiin olevan tarkoitukseen liian pieni. Tämän vuoksi Messuhallin laajennusta ryhdyttiin suunnittelemaan Hippodromin paikalle.

Hippodrom sai kuitenkin säilyä paikallaan sodan yli, mutta ennen 50-lukua sen kohtalo sinetöitiin ja rakennus purettiin Messuhallin B-osan, niin kutsutun Pikku-Messuhallin, tieltä vuonna 1949.

sirkus, hippodrom
Alkuperäinen sirkuksen mainosjuliste Björn Gammalsin kotona.Ella Mikkola

Sirkus eli kultakautensa Hippodromissa

Hippodrom oli erityinen paikka sirkukselle, sillä se tarjosi areenan painiesityksille sirkuksen lomassa ja päin vastoin. Sirkuksen historiaan perehtyneen Heikki Nevalan mukaan päivä saattoi käynnistyä sirkusesityksellä, jonka jälkeen painittiin ja katsottiin taas sirkusta. Näin myös painista kiinnostuneita saatiin vedettyä sirkusyleisöksi.

Hippodromin asema suomalaisen sirkuksen historiassa on Nevalan mielestä merkittävä. Vaikka Hippodromin perimmäinen tarkoitus oli toimia ratsastusmaneesina, se tarjosi myös kodin sirkukselle. Kuudentoista vuoden ajan, vuosina 1910–1926, joka syksy, sirkus saapui Hippodromiin.

sun juttu

"Yleensä on sirkuswäen – ensiluokkaisten numerojen – saanti waikeaa. Parhaat taiteilijat painautuwat Amerikkaan, jossa heillä on hywät olot. Kuitenkin minun on onnistunut tällä kertaa muutamia aiwan erinomaisia numeroita." Hr. Ducanderin haastattelu, Helsingin Sanomat, 29.7.1923

Esiintyjinä oli vierailevia sirkustaiteilijoita ja kansainvälisiä sirkuksen supertähtiä. Myös aikalaisille eksoottiset eläimet, kuten leijonat, apinat ja elefantit löysivät tiensä Hippodromin esityksiin.

Sitä, millaiselta tuntui katsoa tuona aikana Hippodromissa järjestettyjä sirkusesityksiä, pitää Nevalan mukaan kysyä suomalaisen sirkuksen "Grand old maniltä", eli Björn "Henrico" Gammalsilta.

sirkus
Björn Gammalsin muotokuva.Ella Mikkola

Kuin Suomen Enrico Rastelli

Jonglöörinä uransa tehnyt Björn Gammals, 80, innostui sirkuksesta jo silloin, kun sotalapsena Ruotsissa näki jonglööriesityksen. Suomeen palattuaan Gammals nousi estradille ensimmäisen kerran vain 13-vuotiaana.

Taiteilijanimeksi Gammals päätti ottaa tutun lisänimen "Henrico", joka tarttui mukaan tämän temppuharjoitusten yleisöltä Ruotsin vuosilta. Eikä tuo nimi miestä pahenna: se vie ajatukset maailmankuuluun jonglööri-akrobaattiin Enrico Rastelliin (1896–1931). Gammals ihaili venäläissyntyisen Rastelliin taitoja.

Kävipä Rastelli myös Hippodromissa esiintymässä uransa alussa.

Björn Gammals istui katsomossa, kun Hippodromissa järjestettiin viimeisiä sirkusesityksiä vuonna 1949. Tunnelma imi mukaansa, eihän ollut mitään moderneja tv-huveja tarjolla. Suurimman vaikutuksen tekivät ulkomailta tuodut jääkarhut.

– Silloin nuo eläimet olivat ihmeellistä katsottavaa, Gammals sanoo.

"Tiistaina siis alkaa kansainwaellus Töölööseen? Niin. Kansanwaellus täytyy todellakin olla. Muuten ei sirkus kannata. Menot owat niin tawattoman suuret. Taiteilijain matkat täytyy maksaa – useimmille edestakaisin – ja 40 prosentin huwiwero nielee kammottawia summia. Siitä huolimatta olemme pysyttäneet lippujen hinnat alhaisina" Helsingin Sanomat 29.7.1923

– Huviverohan se oli, joka iski pahasti Suomen sirkustoimintaan, Gammals lisää.

Niin, verotus soi söi suuren osan sirkustoiminnasta, ja ulkomaisia esiintyjiä oli yhä vaikeampi tuoda Suomeen. Hippodromin aika oli ohi. Gammals kuitenkin muistuttaa, että sirkus ei koskaan kuole.

– Nyt kaikki näyttää oikein lupaavalta ja sirkuksella menee taas Suomessa hyvin.

sirkus, hippodrom
Karikatyyri lehdessä Fyren 20.9.1913Heikki Nevala

Lisää kotimaisen sirkuksen kultakaudesta kertoo Heikki Nevala kirjassaan Huvielämän kiertolaisia (2015).

Töölön Hippodromin tarinan jälkeen on aika äänestää seuraavasta Sun jutusta. Ole hyvä, valitse yksi kolmesta alla olevasta aiheesta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lähteet: Heikki Nevala, Helsingin Kaupunginmuseo