Sarjakuvataiteilija Warda Ahmed: "Kun vihapuhe räjähti, halusin piiloutua, halusin olla äänetön – enää en"

Ahdistuneen puheenvuoron taustalla on iso annos pelkoa, sanoo köyhyystutkija Maria Ohisalo. Erityisen vaarallista on kravatti kaulassa lausuttu vihapuhe, bloggaaja Vesa Linja-aho toteaa.

Kotimaa
Kuvassa vasemmalta panelistit Maria Ohisalo, Jaana Nuottanen, Sirpa Pietikäinen, Vesa Linja-aho ja Warda Ahmed.
Kuvassa vasemmalta panelistit Maria Ohisalo, Jaana Nuottanen, Sirpa Pietikäinen, Vesa Linja-aho ja Warda Ahmed.SuomiAreena

Monen ahdistuneen puheenvuoron takana on iso annos pelkoa, sanoo köyhyystutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.

Pelon kohtaaminen ja kuunteleminen, ne ovat avaintekijöitä vihanpurkauksen lievittämisessä, hän toteaa.

Arvojohtajuutta on, kun puhutaan taloudesta. Mutta sitten ihmisten perusoikeuksissa sitä ei olekaan.

Sirpa Pietikäinen

Maria Ohisalo kommentoi netissä esiintyvää vihapuhetta Porin SuomiAreenassa tänään maanantaina. Keskustelukulttuurin nykytila sai paneelissa kovaakin arvostelua osakseen: Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen arveli, että "vääränlaisessa sallivuudessa" on kymmenen–parinkymmenen viime vuoden aikana tehty "historiallinen virhe". On asioita, joihin ei ole puututtu niin tiukasti kuin olisi pitänyt.

Häneltä kysyttiin, onko suomalaisten poliitikkojen arvojohtajuus tällä hetkellä kadoksissa.

– Kyllä arvojohtajuutta on, kun puhutaan taloudesta, markkinoiden toimintakyvystä tai turvallisuusympäristöstä.

– Mutta sitten ihmisten perusoikeuksissa arvojohtajuutta ei olekaan. Miksi näin on, se on mielenkiintoinen kysymys, Pietikäinen vastasi.

Bloggaaja: Ei minulla pitäisi olla rasismista kommentoitavaa

Kuka saa kommentoida ja mitä? Esimerkiksi rasismissa kommentteja pitäisi pyytää sellaisilta, jotka sitä kokevat, totesi paneelikeskustelussa bloggaaja Vesa Linja-aho.

– Ei esimerkiksi minulla pitäisi olla rasismiin mitään kommentoitavaa.

– Aina joku tarjoaa patenttiratkaisuja köyhyyteen. Joku, joka tienaa 5 000 euroa kuussa. Ei hänellä pitäisi olla mitään sanottavaa asiaan, Linja-aho kärjisti.

Sarjakuvataiteilija Warda Ahmed oli eri mieltä: mielipidettä ei tule väheksyä, vaikka omakohtaista kokemusta ei olisikaan. Hän kommentoi aihetta yleisemminkin:

– Silloin pari vuotta sitten kun vihapuhe räjähti, halusin piiloutua, halusin olla äänetön. Mutta nyt haluan olla esillä. Olen löytänyt ihmisiä, jotka tukevat. Joukkovoima auttaa.

"Hei siellä mediassa – herätys"

Asun lähiössä, jossa olen huutomerkki. Lapseni ovat ainoat päiväkodissa olevat tummaihoiset. Kierre on sama kuin 26 vuotta sitten.

Warda Ahmed

Warda Ahmed korosti myösperinteisen median vastuuta keskusteluilmapiirin synnyttämisessä.

– Asun nyt sellaisessa lähiössä, jossa olen huutomerkki. Lapseni ovat ainoat päiväkodissa olevat tummaihoiset. Kierre on sama kuin 26 vuotta sitten eli silloin, kun minä tulin Suomeen. En halua, että lapseni kokevat samanlaista todellisuutta kuin minä.

– Sanoisin, että hei siellä mediassa, herätys: Muuttakaa tarinaa. Tarina ei ole se, että joitakin tyyppejä tulee tänne ja sitten heihin tutustutaan, vaan se, että he ovat jo täällä ja he ovat osa meitä. He ovat meidän asiamme, meidän naapureitamme. He eivät ole he, he ovat me.

Vihapuheen taustalla on osattomuuden tunne

Vihapuheen taustalla on tavalla tai toisella osattomuus, tunne siitä, että ei ole osa yhteiskuntaa, Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen arvioi. Vesa Linja-aho huomautti, että vihapuhe ei kuitenkaan ole "huono-osaisten tekemä juttu".

Paljon vaarallisempaa on kravatti kaulassa päästetty vihapuhe. Se leviää muualle ja voi johtaa polttopullojen heittelyyn.

Vesa Linja-aho

– Paljon vaarallisempaa on kravatti kaulassa päästetty vihapuhe. Se leviää myös muualle ja voi johtaa polttopullojen heittelyyn. [Vihapuheeseen] pitäisi puuttua kaikilla tasoilla, Linja-aho sanoi.

Se, että vihapuhetta on eri keskustelupalstoilla, ruokkii sellaista mielikuvaa, että kommentit ovat hyväksyttyjä, hän jatkoi.

Mikä neuvoksi? Eri keinot tepsivät eri kohteisiin, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen muistutti.

Hän itse yrittää ymmärtää, hetken aikaa aidosti. Ei ole vaarallista, jos yrittää katsoa silmiin, Pietikäinen sanoi.