Saamelaispoliitikko pelkää Käsivarren malminetsintäluvan ennakoivan tulevaa

Saamelaiskäräjien toisen varapuheenjohtajan mukaan kaivostoiminta ei missään tapauksessa sovellu Käsivarren alueelle, sillä se on herkkää, poronhoidon kannalta tärkeää aluetta. Tukes on myöntänyt Enontekiön Käsivarteen malminetsintäluvan, joka on ensimmäinen laatuaan saamelaisalueella nykyisen kaivoslain aikana.

Kotimaa
Sámedikki nubbi ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.
Ville Fofonoff / Yle

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä on huolissaan Käsivarteen myönnetystä Lätäs1-nimisestä malminetsintäluvasta.

– Tämä on herkkää, saamelaisen poronhoidon kannalta tärkeää aluetta. Kaivostoiminta ei missään tapauksessa sovellu tälle alueelle, Juuso sanoo.

Leahttáseanu málbmaohcanlohpi Lätäs1
GTK

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myönsi viime viikolla GTK:lle malminetsintäluvan noin 390 hehtaarin kokoiselle alueelle Lätäsenon–Hietajoen-alueelle Enontekiöllä.

Kyseessä on ensimmäinen saamelaisalueelle annettu malminetsintälupa nykyisen kaivoslain aikana.

"Eräänlainen ennakkotapaus"

Enontekiön kuntaa Saamelaiskäräjien hallituksessa edustava Tuomas Aslak Juuso paheksuu sitä, että malminetsintälupa on myönnetty Natura- ja soidensuojelualueelle Käsivarren erämaa-alueelle.

– Tämän tapauksen kohdalla erikoista on, että malminetsintälupa on myönnetty Natura-alueelle, joka on luonnonsuojelualuetta. Tämä on toisaalta merkittävä, mutta myös hyvin outo päätös myös tästä näkökulmasta.

Leahttáseanu málbmaohcanlohpi Lätäs 1
GTK

Juuso pelkää, että kun Saamenmaassa on pää saatu auki, niin hakemuksia tulee lisää ja malminetsintälupia myönnetään enemmän.

– Tämä on eräänlainen ennakkotapaus, joka voi vaikuttaa koko saamelaisalueeseen siinä mielessä, että tällaisia lupia tulee vielä enemmän, Juuso sanoo.

GTK haluaa saattaa loppuun alueen keskeneräiset tutkimukset

GTK laittoi luvan vireille vuonna 2014.

Lupahakemuksessaan GTK ilmoittaa, että se on hakenyt malminetsintälupaa suorittaakseen loppuun alueen keskeneräiset geologiset tutkimukset sekä selvittääkseen esiintyykö alueen kallioperässä merkittäviä määriä kuparia, kultaa ja rautaa sekä onko koko alue laajemmin potentiaalinen näiden metallien esiintymisen kannalta.

Lätäs1-málmmaohcanguovloohcamuš
Tukes

GTK sanoo hakemuksessaan, että tutkimukset sisältävät pelkästään näytteenottoa kairaamalla sekä mahdollisesti geofysiikan maastomittauksia tarveharkintaisesti. Tutkimukset suoritetaan talviaikana.

Lupahakemuksen mukaan tutkimusten jälkeen tulokset raportoidaan sopivalla tavalla ja Lätäs1-alueen tutkimuksista luovutaan ainakin GTK:n osalta.

Tuomas Aslak Juuso suhtautuu epäilevästi GTK:n tutkimusmotiiveihin.

– Epäilen puheita siitä, että kyseessä on pelkkä kartoitus ja tietojenhakuoperaaatio siitä, millaisia mineraaleja täällä esiintyy. Tuskin tarkoituksena on pelkästään kartoittaminen, kyllähän tavoitteena on tehdä jotain niillä malmeilla. Tällaiset toiminnot ovat tarkasti suunniteltuja ja tähtäävät kaivostoimintaan, Juuso sanoo.

"Uhka saamelaiselle poronhoidolle"

Malminetsintäalue on Käsivarren paliskunnan poronhoitoaluetta. Paliskunta on vastustanut Lätäsenon–Hietajoen malminetsintälupaa.

Tuomas Aslak Juuson näkemyksen mukaan alueen poronhoito on niin vaikeassa tilanteessa, että se ei kestä uusia, kilpailevia maankäyttömuotoja.

– Käsivarren-alue on Suomen viimeisiä alueita, joilla porojen hoitaminen saamelaisten perinteisen siida-järjestelmän mukaisesti on elävää elämää ja arkipäivää. Kilpailevat määnkäyttömuodot eivät kosketa vain sitä siidaa, jonka alueelle ne suoraan kohdistuvat vaan niillä voi olla kumulatiivia vaikutuksia paliskunnan kaikkien siidojen maankäyttöön ja poronhoitoon.

– Tämän takia Käsivarren-alue on niin herkkää. Kaikenlaiset kaivoshankkeet ovat todella huolestuttavia saamelaisten perinteisen poronhoidon kannalta, Juuso sanoo.

Saamelaiskäräjät on toistuvasti moittinut Tukesin menettelyä

Suomen kaivoslaki sisältää niin kutsutun saamelaiskulttuurin heikennyskiellon.

Sen mukaan malminetsintälupaa, kaivoslupaa ja kullanhuuhdontalupaa ei saa myöntää, jos luvan mukainen toiminta yksin tai yhdessä muiden vastaavien lupien tai alueiden muiden käyttömuotojen kanssa olennaisesti heikentäisi saamelaisten kotiseutualueella edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja taikka muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria.

Lisäksi kaivoslaissa vaaditaan vaikutusarviointi saamelaiskulttuurin näkökulmasta.

Lupaviranomaisen tulee kaivoslain mukaan saamelaisten kotiseutualueella selvittää yhteistyössä muun muassa Saamelaiskäräjien ja alueen paliskuntien kanssa malminetsintäluvan, kaivosluvan tai kullanhuuhdontaluvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvat vaikutukset saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä harkita haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan lupaviranomainen Tukes ei ole selvittänyt Lätäsenon malminetsintäluvan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.

– Me Saamelaiskäräjillä olemme uuden kaivoslain aikana lausuneet toistuvasti, että Tukes ei tee vaikutusarviointeja asianmukaisesti. Sen takia näitä lupia ei pitäisi pystyä myöntämään ollenkaan. Tukesin menettelyssä on puutteita, Juuso sanoo.

Tukes järjesti neuvottelut

Tukes järjesti Lätäs1-luvasta neuvottelut tänä keväänä Enontekiön kunnan, Käsivarren paliskunnan, Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen kanssa.

Tukes toteaa malminetsintäluvan perusteluissa, että hakija GTK oli osoittanut, että kaivoslaissa säädetyt edellytykset täyttyvät eikä luvan myöntämiselle ole kaivoslaissa säädettyä estettä.

Malminetsintäluvasta on mahdollista valittaa elokuun 8. päivään asti.