Israel määräsi rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöt kertomaan ulkomaiset rahoittajansa tv:ssä

Laki ei koske hallituksen miehityspolitiikan tukijoita, joiden ulkomainen päärahoitus tulee yksityisistä lähteistä. Lakia ovat arvostelleet niin Israelin oppositio kuin ulkomaat, muun muassa EU.

Ulkomaat
Kylttien kuvissa sotilas tekee ruumiintarkastusta naiselle ja vangittu mies istuu silmät ja kädet sidottuina tuolissa sotilaiden vieressä. Kylttien edessä on nainen, joka on teipannut suunsa.
Peace Now -järjestön marssissa viime joulukuussa Tel Avivissa kylteissä oli kuvia palestiinalaisalueilta ja luki hepreaksi: "Tältä miehitys näyttää." Jim Hollander / EPA

Israelin parlamentti knesset on hyväksynyt kiistellyn lain, joka vaatii ulkomaiden rahoittamia kansalaisjärjestöjä ilmoittamaan tulonlähteensä viranomaisille ja julkisesti muun muassa lehdissä, televisiossa ja internetissä.

Laki hyväksyttiin kuusituntisen väittelyn päätteeksi äänin 57–48. Se koskee kansalaisjärjestöjä, joiden rahoituksesta vähintään puolet tulee ulkomaiden hallituksilta tai järjestöiltä, esimerkiksi EU:lta.

Lain perustelujen mukaan sillä valvotaan järjestöjä, jotka ajavat ulkomaiden etuja vaikka ovat edustavinaan israelilaisia. Pääministeri Benjamin Netanjahun mielestä laki lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa demokratiaa.

– Jos maat haluavat yrittää vaikuttaa Israeliin, se on tehtävä diplomatian keinoin eikä pumppaamalla miljoonia euroja järjestöille, jotka pyrkivät ajamaan näiden maiden näkemyksiä, sanoi oikeusministeri Ajelet Shaked.

Peace Now -järjestö vie lain oikeuteen

Arvostelijoiden mukaan laki on tarkoituksella suunnattu palestiinalaisia puolustavia järjestöjä vastaan. Rauhanjärjestö Peace Now (siirryt toiseen palveluun) pitää sitä sananvapauden rajuna rajoittamisena.

– Laki on räätälöity koskemaan pelkästään rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjä. Sen todellinen tarkoitus on ohjata keskustelu pois miehityksestä ja vaientaa hallituksen politiikan arvostelijat, järjestö sanoo. Se aikoo vielä lain korkeimman oikeuden käsiteltäväksi.

Vaikka vasemmistojärjestöjä ei olekaan määritelty lain nimenomaiseksi kohteeksi, Israelin siirtokuntia tukevat ja muut oikeistolaiset järjestöt saavat ulkomaisen tukensa varakkailta yksityisiltä kansalaisilta. Heidän antamiaan lahjoituksia ilmoittamisvelvollisuus ei koske.

Lakia on verrattu Venäjän ja Saudi-Arabian rajoituksiin

Lain varhaisissa versioissa sen koskemat järjestöt nimettiin ulkomaiden agenteiksi – kuten Venäjä on tehnyt. Lisäksi edellytettiin, että järjestöjen jäsenet kiinnittävät vaatteisiinsa näkyvän merkin käydessään knessetissä. Israel aikoi myös verottaa itselleen osan järjestöjen saamasta rahoituksesta.

Vaikka kiistellyimpiä kohtia karsittiin, laki sai oppositiojohtaja Isaac Herzogin kommentoimaan, että se kertoo fasismin hiipimisestä Israelin yhteiskuntaan. Kriitikot ovat nähneet laissa kaikuja Venäjän lisäksi Saudi-Arabian puutteellisesta sananvapaudesta.

Kovaa kritiikkiä on tullut myös ulkomailta. Yhdysvaltalainen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sanoo, että jos Israel todella tavoittelisi läpinäkyvyyttä, se edellyttäisi kaikilta järjestöiltä rahoittajiensa kertomista.

Saksan ja Israelin parlamenttien ystävyysryhmän johtaja Volker Beck kirjoittaa sosiaalisessa mediassa, että laki tahraa Israelin maineen. Yhdysvallat ja EU ovat ilmaisseet huolensa hillitymmin, mutta selvästi.

Lähteet: AFP, AP, Reuters