Hyppää sisältöön

Pelastuslaitosten hälytystehtävät vapaaehtoisten varassa – "Onhan se huolestuttavaa"

Pelastustoimen hälytystehtävien hoitaminen on pääasiassa vapaaehtoisten ja osa-aikapalokuntien harteilla. Lisääntyneiden tehtävämäärien suorittamiseen ei kuitenkaan ole samassa suhteessa osaavia henkilöitä. Henkilökohtaista kuormittavuutta kompensoidaan maksamalla korvausta.

Vakinaisen palokunnan miehistön määrä ei riitä kattamaan läheskään kaikkia hälytystehtäviä, vaan pelastustehtävissä nojataan lähinnä vapaaehtoisten voimavaroihin. Ammattipalokuntia on vain kasvukeskuksissa. Vapaaehtoiset ja osa-aikapalokunnat osallistuvat päivittäin lähes 200 hälytystehtävään.

– Se on määrältään paljon. Lisäksi kun Suomi on harvaanasuttu maa, niin se on 90 prosenttia koko maan pinta-alasta, jonka vapaaehtoisuuteen ja osa-aikaisuuteen perustuva palokuntatoiminta kattaa, sanoo Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) palokuntajohtaja Petri Jaatinen.

Jaatinen ei ole erityisen huolissaan asiasta, vaan toimintamalli on palvellut tähän saakka hyvin. Sen sijaan paikallisella tasolla vapaaehtoisista riippuvuus aiheuttaa enemmän harmaita hiuksia.

– Palokuntien vakinainen väki on vähentynyt oleellisesti. Asiasta voidaan olla montaa mieltä, mutta onhan se huolestuttavaa, että nojataan näin paljon vapaaehtoisiin, SPEK:n Etelä-Savon järjestöpäällikkö Heli Kari toteaa.

Pelastustoimen tehtävämäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Se johtuu siitä, että palokunta huolehtii nykyään esimerkiksi ensivastetoiminnasta, joka tarkoittaa että mukana kulkee samanlainen kalusto kuin ambulansseissa.

– Jos entisaikaan sammutettiin vain tulipaloja, niin nykyään palokunta huolehtii hyvin laajasta kirjosta tehtäviä, Petri Jaatinen selventää.

Myös eläintenpelastustehtävät, öljyvahingot ja automaattisten paloilmoittimien tuomat tarkistus- ja varmistustehtävät lisäävät palokuntien tehtävämäärää. Kun kymmenen vuotta sitten hälytystehtävien määrä palokuntaa kohden oli 37 ja tehtäviä oli hoitamassa keskimäärin 22 henkeä, nyt tehtäviä on yli 60, jolloin hälytysosastossa tulisi olla 36 henkilöä.

Henkilökohtainen kuormittavuus lisääntynyt – kompensoidaan rahalla

Kun henkilömäärä ei pysty vastaamaan tehtävien määrään kasvaa työn kuormittavuus. Palokuntajohtaja Petri Jaatisen mukaan trendinä onkin nyt osa-aikaisen työvoiman palkkaaminen ja kuormituksen hyvittäminen henkilökohtaisilla korvauksilla.

– Henkilökohtaista kuormittavuutta pitää ryhtyä kompensoimaan rahalla. Sitten voi miettiä, että onko tämä enää harrastustoimintaa vai osa-aikaistyötä, Jaatinen toteaa.

Palokuntajohtajan mukaan osa-aikainen palokuntatoiminta syö sijaa perinteiseltä järjestötoiminnalta. Huolena silloin on pelastusalan kolmannen sektorin hiipuminen.

– Kolmas sektori on tähän asti tuottanut meille riittävän määrän osaavia ja motivoituneita henkilöitä, joilla on pystytty vastaamaan yhteiskunnan turvallisuushaasteisiin. Nyt haasteena on, kuinka koko maan kattava paloasemaverkosto pidetään elinvoimaisena tulevaisuudessakin, Jaatinen sanoo.

Vapaaehtoisten keikalle pääsy on vaihtelevaa

Monenlaiset seikat vaikuttavat siihen, pääseekö VPK:lainen lähtemään vapaaehtoiselle keikalle. Esimerkiksi päivälähdöt voivat olla hankalia, jollei työpaikalta voi irtautua hälytyksen sattuessa.

– Se voi riippua ollaanko kaupungissa vai peräkylillä, tai kuka on työnantaja. Ja päästääkö työnantaja lähtemään työajalla, vai meneekö niin vaikka jos pääset lähtemään, niin joudut tekemään tunnit takaisin, Etelä-Savon järjestöpäällikkö Heli Kari kertoo.

Kari kuitenkin muistuttaa, että oma ennaltaehkäisy ja varautuminen on omalla vastuulla.

– Täytyisin katsoa ensin peiliin, eikä syytetä sitä, että paljonko henkilökuntaa asemalla on valmiudessa ja minkälaisessa valmiudessa siellä ollaan.

Kodin turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota ajoissa. Kun palokunta joudutaan hälyttämään paikalle, jotain on jo sattunut.

– Hätänumeroon soittaminen on vasta kakkosvaihtoehto, sitä ennen pitäisi ennaltaehkäistä ja lisätä omaa varautumista, Kari toteaa.

.
.