Kepa: Nämä ovat kehitysyhteistyön leikkausten 7 keskeistä vaikutusta

Kepan kyselyn mukaan kansalaisjärjestöt ovat lopettaneet yhteensä yli sata kehitysyhteistyöprojektia ulkoministeriön rahoituksen kuivumisen myötä. Leikkaukset ovat vaikuttaneet yli miljoonan ihmisen elämään kehitysmaissa.

Kotimaa
Koulu Kongon Nyamukaussa.
Suomi on suunnannut kehitysapua perinteisesti mm. koulujen rakentamiseen. Kuvassa koulu Kongon Nyamukaussa.Anna Muinonen

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan, kertoo kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Kepan kysely (siirryt toiseen palveluun).

Suomen hallitus leikkasi vuoden 2016 alusta alkaen ulkoministeriön myöntämästä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksesta 43 prosenttia eli 49 miljoonaa euroa.

Kepa selvitti leikkausten vaikutusta kansalaisjärjestöille suunnatun sähköisen kyselyn avulla. Touko-kesäkuussa 2016 järjestettyyn kyselyyn vastasi 48 järjestöä, mikä on vajaa kolmasosa viime vuonna ulkoministeriön tukea saaneista järjestöistä.

Kyselyn mukaan leikkaukset vaikuttavat järjestöihin seuraavilla tavoilla.

1. Yli sata projektia leikkuriin

Kyselyyn vastanneet järjestöt lopettivat yhteensä yli sata kehitysyhteistyöhanketta. Lisäksi yli 200 projektiin tehtiin merkittäviä leikkauksia. Järjestöt myös luopuivat uusista ja jatkohankkeista tai lykkäsivät projektien aloitusta.

Kepa arvioi, että hankkeita on karsittu vielä enemmän, koska läheskään kaikki ulkoministeriön rahoitusta saaneet järjestöt eivät osallistuneet kyselyyn.

2. Yli miljoona ihmistä kärsii leikkauksista

Kepan mukaan kehitysyhteistyöstä hyötyä saavien ihmisten määrä on laskenut yli miljoonalla hankkeiden karsinnan myötä. Välillisesti leikkaukset vaikuttavat vielä suurempaan joukkoon ihmisiä kehitysmaissa.

Suomalaiset järjestöt ovat lopettaneet tai lopettamassa toimintansa monissa paikoissa. Useimmin järjestöt kertoivat katkaisevansa toimintansa Keniassa, Nicaraguassa, Palestiinan alueella ja Vietnamissa. Järjestöt jatkavat edelleen toimintaansa noin 85 kehitysmaassa.

3. Monta asiaa jää tekemättä

Vastausten perusteella järjestöjen toiminnan karsinta kohdistuu erityisesti naisten, lasten ja vammaisten ihmisoikeuksiin liittyvään työhön, asennevaikuttamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen, paikallisyhteisöjen tukemiseen, nuorten ja naisten ammattillisen osaamisen ja yrittäjyyden lisäämiseen sekä paikallisen kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.

4. Kohdemaiden kumppanit pettyivät

Kansalaisjärjestöt kertoivat, että leikkaukset ovat aiheuttaneet pettymyksiä ja epävarmuutta kohdemaissa toimiville paikallisille kumppaneille.

Järjestöjen mielestä Suomen maine luotettavana kumppanina on kärsinyt kolauksen leikkausten myötä.

5. Kotimaan toimintoja karsittiin

Moni järjestö ilmoitti pyrkineensä säilyttämään varsinaisen kehitysyhteistyönsä ja kohdistaneensa leikkaukset tukitoimintoihin sekä Suomen kuluihin kuten hallintoon, suunnitteluun, viestintään ja hankkeiden seurantamatkoihin.

Vastausten mukaan järjestöt ovat irtisanoneet Suomessa yhteensä ainakin 50 työntekijää. Lisäksi kehitysmaissa on irtisanottu yhteensä yli 360 suomalaista ja paikallista työntekijää.

6. Leikkaukset pakottavat kehittämään toimintaa

Järjestöt arvioivat, että leikkauksilla on myös hyviä puolia. Leikkaukset kannustavat järjestöjä tehostamaan toimintojaan ja kohdistamaan toimintaa tiettyihin maihin. Lisäksi järjestöt ovat lisänneet yhteistyötään kotimaassa ja kansainvälisesti.

7. Varainhankinnan merkitys korostuu

Monet järjestöt ovat alkaneet etsiä uusia rahoituslähteitä Suomesta ja ulkomailta. Järjestöjen mukaan monien eri rahoittajien erilaisiin vaatimuksiin vastaaminen voi lisätä järjestöjen hallinnollista työtä.

Varainhankinnan korostumisen arvioitiin suosivat suuria tunnettuja järjestöjä, jolloin pienet toimijat jäävät helposti kilpailussa altavastaajiksi.