1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Kalajokilaaksossa pyydetään karhua kahdella luvalla – lännen karhuhavainnot lisääntyneet

Pohjois-Pohjanmaalla poronhoitoalueen ulkopuolella karhuja asustaa eniten Kalajokilaakson alueella. Sinne on myönnetty kaksi kaatolupaa kannanhoidolliseen metsästykseen. Läntisessä Suomessa kanta on ajan saatossa vahvistunut, ja siellä tehdään entistä enemmän karhuhavaintoja.

Kuva: Pekka Veteläinen / Karhu Kuusamo

Karhun kannanhoidolliseen metsästykseen on myönnetty Suomessa 113 poikkeuslupaa, mikä on 32 viime vuotta enemmän. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 70 karhua.

Kehittyvän kannan hoitoalueelle Suomen riistakeskus myönsi yhteensä 13 kaatolupaa, joista yksi Pohjois-Pohjanmaalle. Kainuuseen, joka kuuluu vakiintuneen kannan hoitoalueeseen lupia myönnettiin 19, mikä on viisi enemmän kuin viime vuonna.

Koko Suomen karhukanta Luken huhtikuussa tehdyn arvion mukaan 1380–1500 yksilöä. Mukaan on laskettu vuotta vanhemmat eli aikuiset karhut.

Karhukeskittymä Kalajokilaaksossa

Luken arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla asustaa 55–65 karhua. Selvästi eniten niitä on Kalajokilaaksossa, jonne Suomen riistakeskus on viime vuoden tapaan myöntänyt yhden kaatoluvan. Viime vuonna karhu kaadettiin samalla alueella Sievissä.

– Kyseinen lupa on Sievi-Ylivieska-Alavieska-Kalajoki -alueelle. Toinen lupapäätös ulottuu Keski-Pohjanmaalta Reisjärvelle asti. Eli käytännössä Kalajokilaaksossa pyydetään karhuja kahdella luvalla, kertoo julkisten hallintotehtävien päällikön sijainen, riistapäällikkö Keijo Kapiainen Suomen riistakeskuksesta.

Isoimmat Pohjois-Pohjanmaan karhupentueet löytyvät Kalajokilaaksosta. Toinen maakunnan keskittymä on poronhoitoalueella Kuusamon ja Taivalkosken sekä osin Pudasjärven seuduilla. Sinne myönnetyt karhunkaatoluvat kuuluvat poronhoitoalueen alueelliseen kiintiöön.

Karhuhavaintoja tehdään Länsi-Suomessa entistä enemmän

Karhuja on eniten itäisessä Suomessa, mutta viimeisen 10–15 vuoden aikana karhujen määrä läntisessä Suomessa eli kehittyvän karhukannan alueella on runsastunut.

– Viimeisten vuosien aikana se on selvästi ruvennut näkymään, kertoo Kapiainen.

Kapiainen kertoo, että suuri yleisö tekee karhuhavaintoja enemmän ja enemmän, ja maastoon viriteltyihin riistakameroihin tallentuu karhunkuvia. Myös  Tassu-järjestelmään kirjataan karhuhavaintoja kiihtyvällä tahdilla.

Karhujen määrän kasvu Pohjois-Pohjanmaalla näkyy myös mehiläistarhoilla. Vaikka mehiläistarhoille karhujen aiheuttamia vahinkoja on kirjattu vasta muutamia, se on enemmän kuin ennen ja näkyy tilastoissa.

– Vahinkoja on alueella lisääntyvissä määrin. Vaikka mehiläistarhoille asennetaan sähköaitoja, suojaus ei ole sataprosenttinen. Ja jotkut karhut oppivat  väistämään niitä erilaisilla konsteilla.