Ay-vaikuttajat: Sitra politikoi ja ajaa yritysten ja työnantajien asiaa

Ammattiyhdistysliike on turhautunut Suomen arvovaltaisimman ajatuspajan Sitran toimintaan. Moni palkansaajajohtaja ja ay-vaikuttaja kokee, että Sitra ajaa työntekijöiden etujen heikennyksiä ja julkisten palvelujen yksityistämistä.

politiikka
Ilmakuva Helsingin Ruoholahdesta keskustaan päin.
Jouko Tapper / Yle

Huhtikuussa työmarkkinajärjestöt olivat loppusuoralla neuvotteluissa, jotka olivat kestäneet jo vuoden päivät. Maahan oli syntymässä historiallinen kilpailukykysopimus.

Neuvottelut ajautuivat yhtäkkiä katkeamisen partaalle, kun työministeriö julkisti ehdotuksen niin sanotun työnäytepalvelun käyttöönotosta. Esityksen ydinajatus oli se, että työtön voisi hakea leipäpuuta pestautumalla joksikin aikaa palkattomaan työhön antamaan näyttöjä osaamisestaan.

Idea (siirryt toiseen palveluun) oli peräisin Sitrasta. Siellä oli kaavailtu, että palkaton työnäytejakso voisi olla neljän kuukauden mittainen. Suunnitelma hermostutti ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmiston.

– Palkansaajapuoli koki, että ehkä työtöntä henkilöä käytettäisiin tuollaisessa palkattomassa työssä hyväksi ja se tietyllä tavalla sekoittaisi työmarkkinoita. On päivänselvää, että työnäytteen antaja olisi halvempi työntekijä kuin työehtosopimuksen mukaista palkkaa saava, selittää STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

SAK:laiset ja STTK:laiset ay-vaikuttajat kertovat hämmästyneensä ehdotuksen ajoitusta. Monen mielestä ei ollut kuitenkaan yllätys, että esitys oli Sitran ideoima.

Puheenjohtaja Antti Palola sanoo, että Sitrasta on tullut paljon keskustelunavauksia, jotka on koettu STTK:ssa yksipuolisiksi.

Antti Palola
STTK:n Antti Palola toivoisi Sitralta nykyistä monipuolisempia avauksia ja näkökulmia työelämän kysymyksissä. Jyrki Ojala / Yle

Sitran aloitteet lähtevät usein siitä, että se on nimenomaan työn tekijä, jonka tulee joustaa.

Antti Palola

– Ne ovat olleet muun muassa työttömyysturvajärjestelmään, työaikaan ja yt-lainsäädäntöön (siirryt toiseen palveluun) liittyviä avauksia. Sitran aloitteet lähtevät usein siitä, että se on nimenomaan työn tekijä, jonka tulee joustaa. Ehdotuksissa on runsaasti työntekijöihin kohdistuvia joustoelementtejä, mutta turvaelementit jäävät olennaisesti vähäisemmiksi.

Politikointi ärsyttää

Saman sävyistä, Sitraa koskevaa kritiikkiä esittävät sekä keskusjärjestöjen että liittojen edustajat. Suurin osa heistä ei halua kommentoida asiaa omilla nimillään, mutta luottamuksellisissa taustakeskusteluissa heidän viestinsä on yhtenevä ja arviot yksiselitteisiä.

– Sitra on tällä hetkellä yrityselämän agentti. Sen missio on yksityistäminen. Sitra uskoo yksityistämisen ja hajauttamisen autuaaksi tekevään voimaan, napauttaa nimettömänä pysyttelevä vaikutusvaltainen palkansaajajohtaja.

– Sitra toistelee usein työnantajien näkemyksiä ja tuo niitä esiin ikään kuin totuutena. Hämmästyttävän usein Sitra on samoilla linjoilla Liberan kanssa, arvioi toinen tunnettu palkansaajien edusmies.

Sitran operaatiot ovat aika pitkälle puolueellisia ainakin työelämäasioissa.

Juha Antila

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila on tehnyt Sitran kanssa yhteistyötä työelämän kysymyksissä. Hän ei kaihda esittää näkemyksiä omalla nimellään.

– Sitran tulisi olla puolueeton, koska se pyörittelee valtion varoja, mutta käytännössä Sitran operaatiot ovat aika pitkälle puolueellisia ainakin työelämäasioissa. Sitralla on samanlaisia pyrkimyksiä ja agendaa kuin Elinkeinoelämän valtuuskunnalla, tiivistää Antila.

Juha Antila.
SAK:n kehittämispäällikön Juha Antilan mielestä Sitra tekee politiikkaa ja valikoi ideologisin perustein asiat, joita se nostaa julkiseen keskusteluun. Antti Haanpää / Yle

Antilan mielestä Sitra tekee politiikkaa.

–Sitra tekee aika hanakasti politiikkasuosituksia. Se on ongelmallista. Sitra haluaa esimerkiksi lisätä yrittäjien osuutta, osa-aikatyöntekijöiden osuutta ja itsensä työllistäjien osuutta. Se antaa myös esimerkiksi ymmärtää, että meillä olisi jotenkin jäykät työaikajärjestelmät Suomessa, vaikka fakta on, että meillä on Euroopan joustavimmat työaikajärjestelyt.

Henkilöstö ja asiantuntemus työnantajapuolelta

“Uusi työelämä ja kestävä talous” on tällä hetkellä yksi Sitran keskeisistä tutkimuksen kohteista. Palkansaajaleirissä on koettu, että nimenomaan työelämän kysymyksissä Sitran näkökulma on yksipuolinen ja työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kantoja mukaileva.

SAK:n kehittämispäälikkö Juha Antila mainitsee esimerkkinä työaikalainsäädännön kehittämistarpeita koskeneen Sitran projektin. Sen tulokset julkistettiin eduskuntavaalien alla.

– Jukka Ahtelan laatiman raportin nimi oli “Kello raksuttaa mennyttä aikaa” (siirryt toiseen palveluun). Se todensi, kuinka työaikalaki on jäänyt ajastaan jälkeen. Ahtela teki hyvää työtä, mutta hankkeesta jäi se maku, että työaikanormituksen haluttiin osoittaa olevan vanhanaikaista. Saman aineiston perusteella olisi voinut päätyä myös siihen, että työajan määrittelyn pitäisi olla entistäkin yksityiskohtaisempaa, koska työ läikkyy nykyisin usein vapaa-ajalle, kun matka-aikoja ei korvata, esiintyy harmaata ylityötä ja niin edespäin.

Ay-vaikuttajien mielestä Sitra jättää työelämähankkeissaan palkansaajien näkemykset huomiotta.

– En ollenkaan sano, etteivätkö työelämään liittyvät asiat saisi olla Sitran agendalla, mutta silloin pitää olla myös työmarkkinoiden ja työelämän osaamisen tuntemusta. Minulle on muodostunut kuva, ettei sitä nyt siellä ole siinä määrin, kuin olisi toivottavaa, toteaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Työelämäteemasta vastaavana johtajana Sitrassa työskentelee Timo Lindholm, joka toimi aiemmin Suomen Yrittäjien ekonomistina. Työmarkkinajärjestöjen mielestä Sitran henkilökunnan rakenne on vino.

– Ei siellä nyt ainakaan palkansaajien edustus ole missään ratkaisevassa roolissa. Kyllä se enempi taitaa olla niin, että siellä on yrittäjäjärjestöjen ihmisiä niissä positioissa, joissa määritellään suuntaviivat, arvioi Juha Antila.

"Sitra valikoi, mille se julkisuutta antaa"

Vuoden 2015 alussa Sitra julkisti kirjoitussarjassaan viiden asiantuntijan puheenvuoron, jossa he luonnostelivat ehdotuksen työttömyysturvajärjestelmän kehittämisestä. Raportin nimi oli “Ansioturvareformi (siirryt toiseen palveluun): Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva”.

Raportin ydinajatus oli, ettei työttömyyskassan jäsenyys saisi olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen kriteeri. Kirjoittajat esittivät, että ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin. Kirjoittajat ehdottivat myös ansiosidonnaisen päivärahan keston lyhentämistä.

Raportti hermostutti ay-liikkeen perinpohjaisesti. Ei ihme, sillä ammattiliittojen työttömyyskassojen palvelut ja edut ovat keskeisimpiä syistä ammattiliittoon liittymiselle.

Ay-vaikuttajien mielestä ansioturvamietintö kertoo Sitran poliittisesta linjasta.

– Sitra masinoi ja tuki työttömyysturvapaperin tekemistä, sanoo erään suuren ammattiliiton puheenjohtaja

Tuo raportti ei kuitenkaan syntynyt Sitran aloitteesta, eikä Sitra sen tekoa rahoittanut. Raporttiin sisältyneet ajatukset leimautuivat Sitran omiksi, koska ajatuspaja antoi puitteet raportin julkistamiselle ja järjesti asiaa koskevan keskustelutilaisuuden.

Ay-vaikuttajat kokevat kuitenkin vahvasti, että Sitra valikoi tarkasti sen, millaisille ajatuksille se julkisuutta antaa.

– Työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen on ollut Sitrassa aika marginaalissa. “Työelämä 2020 -hanke” (siirryt toiseen palveluun)on ollut käynnissä jo monta vuotta. Sen tavoitteena on parantaa suomalaisten työntekijöiden elämää samalla, kun työtä muutetaan tuottavammaksi. Sitra on hankkeessa mukana muodollisesti. Käytännössä se ei ole asiassa pannut tikkua ristiin, vaikka resursseja sillä kyllä olisi, selittää SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

Vetoomuksia tasapuolisuudesta

Vaikka SAK:laiset ja STTK:laiset vaikuttajat ovat varsin yksimielisiä siitä, että Sitra on on puolueellinen, palkansaajajärjestöt eivät ole ottaneet asiaan virallisesti kantaa.

Mikko Kosonen
Sitran yliasiamies Mikko Kosonen on saanut palkansaajajärjestöiltä kriittistä palautetta Sitran linjasta työelämään ja työmarkkinoihin liittyvissä asioissa.Sitra

Ay-johtajat ovat reagoineet puolueellisina pitämiinsä Sitran esityksiin tapauskohtaisesti. He ovat vedonneet Sitran yliasiamieheen, Mikko Kososeen ja toivoneet laitokselta monipuolisempaa ja tasapuolisempaa otetta.

Kenties Sitra pyrkiikin nyt kohentamaan suhteitaan ay-liikkeeseen. Piakkoin Sitra nimittäin valitsee ensimmäistä kertaa palvelukseensa henkilön, jolta edellytetään työkokemusta palkansaajien työmarkkinajärjestöistä. Kyseessä on vuoden pesti. Hakuaika umpeutui juhannuksen alla.

Sitran vaikutusvalta kasvanut

Sitra toteuttaa perustehtäväänsä mm. tuottamalla tietoa, kehittämällä toimintamalleja, tekemällä kokeiluja ja rakentamalla yhteistyöverkostoja.

Viime aikoina Sitra on panostanut paljon muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnitteluun. Se on tutkinut soten rahoitusta (siirryt toiseen palveluun) ja testaa valinnanvapauden malleja (siirryt toiseen palveluun) sekä niiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Minulle on muodostunut kuva, että Sitra on pyrkinyt avaamaan markkinaehtoisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Se on puhunut niiden, vapaan kilpailun ja valinnanvapauden puolesta, arvioi Antti Palola. Hän korostaa kuitenkin, ettei ole varsinainen soteasiantuntija. Monella muullakin ay-vaikuttajalla on asiasta sama käsitys kuin Palolalla.

Vuosien mittaan Sitrasta on tullut yhä merkittävämpi kansallinen vaikuttaja. Se osallistuu tavalla tai toisella lähes kaikkiin merkittävimpiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin.

Maan poliittinen johto ja virkamieseliitti kuuntelevat Sitran nimissä tehtyjä aloitteita herkällä korvalla. Uusi hallitus ottikin työaikalain uudistamisen ohjelmaansa pian Sitran raportin julkistamisen jälkeen. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoakin on päätetty lyhentää, niin kuin “Sitran sponsoroimassa” asiantuntijaraportissa ehdotettiin. Ansiosidonnaista turvaa ei kuitenkaan ole muutettu kaikkia palkansaajia koskevaksi.

Toimintaan rahaa sijoitustuotoilla

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Laitos perustettiin edistämään Suomen talouskasvua, kansainvälistä kilpailukykyä ja hyvinvointia. Sitra on pohjimmiltaan ajatuspaja ja tutkimuslaitos, mutta se on nimensä mukaisesti myös rahasto.

Valtio lahjoitti rahastolle sen peruspääoman. Nykyrahassa mitattuna panos oli 17 miljoonaa euroa. Sitra on kasvattanut saamaansa pääomaa taidokkaalla sijoitustoiminnalla. Sitran omaisuusmassan arvo on jo noin 700 miljoonaa euroa. Viime vuodelta Sitra kirjasi lähes 27 miljoonan euron ylijäämän. Laitos pystyykin rahoittamaan toimintansa sijoitustensa tuotoilla.

Paitsi ay-liike, myös poliittinen vasemmisto on ollut ajoittain turhautunut Sitran keskustelunavausten vuoksi. Viime vuoden lopulla julkistamassaan vaihtoehtobudjetissa (siirryt toiseen palveluun) sosialidemokraatit esittivät, että Sitran pääomasta puolet pitäisi tulouttaa valtion kassaan. Demarien mielestä nuo varat pitäisi ohjata muun muassa kasvua vauhdittaviin hankkeisiin ja korjausvelan hoitoon.

Antti Rinne
SDP:n Antti Rinteen mielestä eduskunnan pitäisi ottaa Sitra poliittiseen ohjaukseen ja määrittää nykyistä tarkemmin, millaisiin hankkeisiin ajatuspaja ryhtyy. Pekka Tynell / Yle

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei myönnä, että ehdotus johtuisi puolueen turhautumisesta Sitraan. Aloitteesta voinee kuitenkin päätellä, että sosialidemokraatit puuttuvat Sitran toimintaan tavalla tai toisella, jos puolue pääsee valtaan. Rinne perustelee puolueen vaihtoehtobudjetin ehdotusta näin:

– Kysymys on siitä, miten Sitraan kertynyttä pääomaa voitaisiin käyttää yhteiskunnan tarpeellisiin uudistuksiin ehkä enemmän poliittisessa ohjauksessa kuin mitä nyt tapahtuu.

Sitra on eduskunnan alainen laitos. Sillä on kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto (siirryt toiseen palveluun). Käytännössä tehtävää hoitaa Suomen Pankin valtuusto. Jos eduskunta ottaisi Sitran nykyistä tiukempaan poliittiseen ohjaukseen, tehtävä lankeaisi pankkivaltuustolle.

Tämän jutun tiedot pohjautuvat keskusteluihin ja haastatteluihin kymmenen ay-vaikuttajan kanssa.