Helsinki haluaa maailmanluokan muotoilukaupungiksi – hanketta luotsaamaan palkattiin Kone Oyj:n entinen muotoilujohtaja Anne Stenros

Helsinki on tiettävästi ainoa pääkaupunki, joka on palkannut itselleen muotoilujohtajan. Poikkeuksellinen rekrytointi-ilmoitus herätti keväällä kiinnostusta ulkomaita myöten

muotoilu
Anne Stenros
Anne Stenros

Helsinki saa ensimmäisten kaupunkien joukossa muotoilujohtajan eli Chief Design Officerin kun tekniikan tohtori, SAFA arkkitehti Anne Stenros aloittaa tehtävässä syyskuun alussa.

Kolmevuotisen, käyttäjälähtöisyyttä ja kokeilukulttuuria vahvistavan Helsinki Lab:in vastaavaksi ja kaupungin strategian laatimiseen osallistuvan muotoilujohtajan tehtävään haettiin kokenutta palvelumuotoilun ammattilaista.

Tehtävien asioiden listalla on myös kaupungin kansainvälisen muotoiluverkoston kehittäminen ja uuden kaupunki -brändin saattaminen käytäntöön.

Helsingin muotoilujohtajan pesti on maailman ensimmäisiä, joten rekrytointi-ilmoitus keräsi kiinnostusta ulkomaita myöten. Stenros valittiin tehtävään yli 50 hakijan joukosta.

Pitäisi kehittää yhteinen strategia ja nostaa se uudelle tasolle.

Anne Stenros, Helsingin muotoilujohtaja

Porin Suomi-Areenasta tavoitettu Stenros on uudesta pestistään innoissaan, eikä vähiten siksi, että kaupungin rohkea avaus tarjoaa varsin vapaat kädet tehtävään, jota kellään ei ole ollut aiemmin.

– Tämä on kiinnostavaa ja haastavaa, koska olemassa ei ole valmiina malleja tai ohjekirjoja, jotka luetaan ensin ja sitten sovelletaan. Tässä rakennetaan samaan aikaan työtehtävää kun luodaan uusia käytäntöjä ja prosesseja.

Vaikka moni asia uuden työn muotoutumisessa on vielä auki, Stenros ei koe hyppäävänsä tuntemattomaan. Kun hän aloitti Kone Oyj:n muotoilujohtajana 2005, tilanne oli samankaltainen kuin Helsingillä nyt:

– Kone oli käyttänyt muotoilua satunnaisesti, mutta sillä ei ollut johdonmukaista muotoilustrategiaa. Sama juttu Helsingillä; kaupungin eri yksiköt ovat ansiokkaasti jo hyödyntäneet palvelumuotoilua, mutta nyt pitäisi kehittää yhteinen strategia sille kaikelle tekemiselle ja nostaa se uudelle tasolle.

Stenros työskenteli Kone Oyj:n muotoilujohtajana vuoteen 2015. Helsingin kaupungin palvelukseen hän siirtyy Aalto-yliopiston Professor of Practice, IDBM -ohjelmajohtajan paikalta.

Muotoiluvetoiseksi kaupungiksi?

Helsinki on yli 40 000 työntekijällään Suomen suurimpia työnantajia, jossa on jo olemassa paljon tietoa ja muotoiluosaamista.

Stenrosin työnsarkaan kuuluu rakentaa ne järjestelmällisesti osaksi organisaation toimintakulttuuria.

Kaupungin muotoiluajattelu koskee jollain tavalla jo kaikkia kaupunkilaisia, sillä Helsinki on muotoilupääkaupunkivuodesta 2012 lähtien tuonut käyttäjälähtöisen suunnittelun osaksi kaupungin kehittämistä yli sadassa erilaisessa hankkeessa.

Uudenlaisia tapoja tarvitaan, sillä pääkaupunki on myös keskellä yhtä historiansa suurimmista kaupungin rakentumisen muutoksista kun Kalasataman, Pasilan, Jätkäsaaren ja Kruunuvuoren uudet alueet rakennetaan.

Jos tavoitteena on tehdä parempaa kaupunkia, ratkaisuja ei voida hakea pelkästään teknologiasta ja tilastoista, on otettava ihmiset huomioon suunnittelussa.

Muotoiluvetoinen kaupunki on ihmisten kaupunki, jossa asiat toimivat.

Anne Stenros, Helsingin muotoilujohtaja

Stenros sanoo, että Helsingillä on suuri halu päästä maailman muotoiluvetoisten kaupunkien joukkoon. Se on houkuttelevaa brändin kannalta, mutta hyödyntää ennen kaikkea asukkaita ja heidän toimivaa arkeaan.

– Muotoiluvetoinen kaupunki on ihmisten kaupunki, jossa asiat toimivat. Helsingillä on hyvä alku, mutta tarvitaan pidemmällä perspektiivillä katsova kuva. Meillä on jo paljon kivoja ruohonjuuritasolta nousseita asioita kuten Ravintolapäivä ja Slush, jotka ovat jo kansainvälistyneet.

Tuleva muotoilujohtaja uskoo, että muotoiluajattelun hyödyntäminen mahdollistaa ihmisten omia, elämää helpottavia tai ilahduttavia ideoita kuin, että luotaisiin yksi suuri ja kaikkia sitova agenda.

– Kunnianhimoinen päämäärä ja visio meillä täytyy kuitenkin olla, jotta pääsisimme muiden muotoilusta tunnettujen kaupunkien seuraan, missä esimerkiksi Kööpenhamina on jo vahvasti.

Paras muotoilu on näkymätöntä

Stenrosin mukaan muotoilua tarvitaan, sillä tapa kehittää palveluita on väistämättä muuttumassa. Muotoilun avulla julkisten palveluiden ja kaupunkiympäristön kehittämisessä on mahdollista saada käyttöönsä juuri ne työkalut, joita tarvitaan tulevaisuuden hahmottamiseen. Kun muotoilun käyttöä on tutkittu, tulokset ovat vahvistaneet, että parhaimmillaan muotoilun menetelmät auttavat ymmärtämään jotain sellaista, mitä ei vielä ole olemassa – eli tulevaisuutta.

Muotoilunäkökulman, joka kysyy "toimiiko tämä? Miten toimisi vielä paremmin?" osataan nykyään ottaa mukaan erilaisiin prosesseihin entistä aikaisemmassa vaiheessa ja ihan johtoryhmän tasolle. Tällöin muotoilu ei ole vain kuorrutusta, vaan oleellinen osa sen dna:ta.

– Monet ammattilaiset ovat sanoneet, että paras muotoilu on monesti sellaista, joka toimii niin hyvin ja sujuvoittaa arkea, ettei sitä välttämättä tajua edes mieltää muotoiluksi. Sen ei tarvitse olla mitenkään erityisen wau, Stenros sanoo.

Esimerkkinä hän haluaa mainita Helsingin seudun liikenteen mobiili -sovelluksen, jolla matkalipun saa ostettua kännykällä parissa sekunnissa.

Stenros tiedostaa, että monen mielestä muotoilusta on vaikea puhua osana arjen palveluita. Parhaiten muotoilu osoittaakin tehtävänsä käytännön ja tekojen kautta. Hän muistuttaa, että monet menestyneimmistä startupeista ovat sellaisia, joiden perustajien joukossa on muotoilijoita.

– Sellaiset yritykset ja organisaatiot saavat ison etumatkan niihin, jotka lisäävät käyttäjänäkökulman palveluihinsa ja toimintaansa niihin nähden, jotka lisäävät vasta myöhemmässä vaiheessa. Muotoilulla on merkitystä niin pienessä kuin suuressakin mittakaavassa.