Vaihtelevan värinen perhoslaji voi kertoa jopa ilmastonmuutoksesta

Eri puolilla Suomea kerätään jo seitsemättä vuotta tiettyä monessa värimuodossa esiintyvää perhosta, koska niiden värivaihtelut ovat tutkijoille mysteeri. Täpläsiilikäs on laji, jonka värimuutosten arvellaan kielivän muun muassa ilmastonmuutoksesta.

luonto
Neljä eriväristä täpläsiilikästä
Samuel Waldron

Pienen laskettelurinteen kupeessa Keminmaan Kallinkankaalla on maan pohjoisin perhospyydys, jonka sisällä naaraspuolinen täpläsiilikäs houkuttelee lajinsa koiraita. Asialla on Jyväskylän yliopisto, joka haluaa selvittää täpläsiilikkään värimysteerin.

Pyydyksiä on ympäri Suomen, ja lisäksi joitakin maan rajojen ulkopuolellakin. Tutkimus on kestänyt jo seitsemän vuotta, ja toiveissa on jatkaa vielä muutama vuosi.

Kyseessä on yökkösmäinen, värikäs perhonen, joka liikkuu päivällä. Kirkkaat värit ovat varoitusvärejä perhosia syöville linnuille – täpläsiilikäs on pahanmakuinen ja aavistuksen myrkyllinenkin.

Väritys on mysteeri

Täpläsiilikkään väritys vaihtelee paitsi sukupuolen mukaan, myös alueittain ja vuosittain jopa saman populaation sisällä, mikä saa tutkijat ymmälleen. Varoitusvärit nimittäin ovat yleensä perin samankaltaisia, jotta saalistajat oppisivat ne.

– Tämä onkin yksi tutkimuksen päämielenkiinnon kohde, että miten me selitämme sen, että ne ovat eri värisiä, vaikka niiden pitäisi kaiken järjen mukaan kehittyä saman värisiksi, kertoo evoluutio-ekologian professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta.

Ilmastonmuutos näkyy ehkä perhosten siivissä

Yksi kiinnostavimmista tutkimuskohteista liittyy ilmastonmuutokseen. Tarkoituksena on selvittää miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa perhosiin, ja värit ovat siitä yksi indikaattori.

– Minulla on sellainen aavistus, että nämä ovat vaalentuneet. Näyttäisi siltä, että kun ilmasto muuttuu, vaaleat yksilöt saa jonkinlaisen valintaedun, Mappes arvelee.

Tässä vaiheessa sitä ei vielä voi kuitenkaan varmaksi sanoa, mutta toiveissa on, että tämän kesän jälkeen kasassa olisi tarpeeksi aineistoa, jotta mahdollisesta muutoksesta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä.

–Toivoisin, että voitaisiin jatkaa tätä vielä muutama vuosi. Pitkäaikaisseuranta on ainoa keino, jos halutaan päästä kiinni lämpenemisen aiheuttamiin evolutiivisiin muutoksiin luonnonpopulaatioissa, Mappes toteaa.