Poliisiylijohtaja ulkomaalaisvalvonnasta: Jäitä hattuun

Ulkomaalaisvalvonta nousi puheenaiheeksi, kun räppäri Musta Barbaari kertoi, että poliisi oli kohdellut hänen sukulaisiaan nöyryyttävällä tavalla. ”Katsotaan ensin ja selvitetään, mitä on tapahtunut”, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kommentoi aiheesta leimahtanutta keskustelua.

Kotimaa
Antti Pelttari, Paula Risikko, Nasima Razmyar, Seppo Kolehmainen ja Juho Saari.
Antti Pelttari, Paula Risikko, Nasima Razmyar, Seppo Kolehmainen ja Juho Saari. Keskustelivat SuomiAreenassa siitä, mikä suomalaisia uhkaa.Esa Koivuranta / Yle

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kehottaa rauhallisuuteen ulkomaalaisvalvontaa koskevassa keskustelussa. Keskustelu aiheesta leimahti sen jälkeen kun räppäri Musta Barbaari eli James Nikander kertoi poliisin kohdelleen sukulaisiaan nöyryyttävällä tavalla ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä.

– En tunne tätä kyseistä tapausta, eikä varmasti tunne moni kritiikin esittäjäkään. Lähtisin siitä, että analysoidaan ensin, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut. Jos on aihetta korjata menettelytapoja, sitten tehdään korjaukset, Kolehmainen kommentoi Ylelle aiheesta noussutta keskustelua. Hän jatkaa:

– Kehottaisin nyt rauhallisuuteen, jäitä hattuun. Katsotaan ensin ja selvitetään, mitä on tapahtunut.

"En näe tässä mitään erityistä"

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ja osa kansalaisistakin ovat olleet huolissaan siitä, että jo pitkään Suomessa asuneet mutta ulkomaalaisilta näyttävät tai vaikuttavat ovat joutuneet poliisin valvonnan kohteeksi.

Kolehmainen toteaa, että kyse on ulkomaalaislain mukaisesta valvonnasta; että toimivaltuus tulee ulkomaalaislaista.

– En näe tässä mitään sinänsä erityistä. Se on peruspoliisitoimintaa. Vastaavaa toimintaa kuin liikennevalvonta, näin voisi sanoa karrikoidusti.

Ulkomaalaisvalvontaa tehdään, koska etsitään maassa laittomasti oleskelevia, Kolehmainen selventää. Esimerkiksi Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita on kadonnut arvion mukaan jopa 2 800, hän kertoo.

Siitä missä he ovat, ei ole tarkkaa tietoa. Valtaosa on jatkanut matkaansa muualle Eurooppaan, mutta osa on jäänyt Suomeenkin, Kolehmainen arvioi.