Supo: Terrorismin uhka Euroopassa ehkä korkeampi kuin koskaan, myös Suomessa mennään huonompaan suuntaan

Mikä suomalaisia uhkaa? Tästä keskusteltiin tiistaina SuomiAreenassa. Muun muassa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen oli huolissaan syrjäytymisestä.

Kotimaa
Zaventemin lentokentän rikkoutuneet ikkunat 23. maaliskuuta tapahtuneen iskun jäljiltä.
Zaventemin lentokentän rikkoutuneet ikkunat 23. maaliskuuta tapahtuneen iskun jäljiltä.Yorick Jansens / EPA

Terrorismin uhka on Euroopassa korkeampi kuin kenties koskaan aiemmin, sanoo suojelupoliisin eli Supon päällikkö Antti Pelttari. Tilannekuva on hänen mukaansa muutoksessa myös Suomessa: se on menossa hitaasti huonompaan suuntaan.

Antti Pelttari kommentoi asiaa tiistaisessa paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenassa. Tilannekuvan huononemiselle on kaksi syytä, hän kertoo.

Ensinnäkin, Suomesta on viime vuosien aikana lähtenyt yli seitsemänkymmentä ihmistä Syyriaan, heistä suurin osa taistelemaan terroristijärjestön riveissä, Pelttari sanoo. Toisekseen Suomessa on arviolta kolmesataa henkeä, joilla on yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin, hän jatkaa.

Turvallisuustilanne Suomessa on edelleenkin hyvä, Pelttari toteaa. Asiaa on kuitenkin tarkasteltava laajemmin, hän muistuttaa. On arvioitava, mikä on terrorismin uhka kansainvälisesti, sillä se heijastelee myös Suomeen.

Sisäministeri: Suomi yksi turvallisimmista maista

Suomi on edelleen yksi maailman turvallisimmista maista, totesi keskusteluun osallistunut sisäministeri Paula Risikko (kok.). Erilaisia uhkia kuitenkin on, hän sanoo.

Niitä on hänen mukaansa perattu muun muassa tuoreessa sisäisen turvallisuuden selonteossa. Risikko vakuuttaa myös ministeriönsä tiedostavan, että mikäli poliisissa aiotaan pitää hyvä vahvuus, siihen tarvitaan rahaa.

Vielä sitä ei ole, mutta sitä tullaan esittämään aivan varmasti, Risikko kuvailee tilannetta. Pelkällä rahalla kaikkea ei kuitenkaan ratkaista, hän toteaa.

”Moraalipaniikki”

Suomeen saapui viime vuonna yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Asia herätti Suomessa runsasta keskustelua, huoltakin turvallisuudesta.

Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta mainitsi paneelikeskustelussa niin sanotun moraalipaniikin käsitteen. Ensin on ilmiö, joka muuttuu moraaliseksi kysymykseksi; sen jälkeen löytyy taho, joka ottaa ilmiöstä poliittisen kopin, Saari sanoo. Tämä on hänen mukaansa ollut nähtävissä myös Suomen turvapaikanhakijatilannetta koskevassa keskustelussa.

Nyt tilanne on rauhoittunut, sisäministeri Risikko toteaa. On kuitenkin muistettava, että noin kolmannes turvapaikanhakijoista jää Suomeen, hän sanoo.

– Hyvä kotouttaminen on kaiken A ja O.

Poliisiylijohtaja: Syrjäytyminen on suurin uhkamme

Suurimmat Suomea koskevat uhkat ovat kaikesta huolimatta työttömyys ja pahoinvointi, katsoi oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar. Kyse on pitkästä kaaresta, joka on jatkunut vuodesta toiseen.

– Näihin asioihin pitäisi tehdä jatkuvasti parempia päätöksiä.

Razmyar sanoo olevansa erityisen huolissaan sellaisista nuorista, joilla ei ole sidosta yhteiskuntaan. Syrjäytymisestä totesi olevansa huolissaan myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen:

– Se on suurin turvallisuusuhkamme.

Yksi parhaita keinoja torjua syrjäytymistä on työ, poliisiylijohtaja sanoo. Tämä pätee hänen mukaansa niin maahanmuuttajiin kuin kantasuomalaisiinkin.

Yhteiskunnassa on tapahtunut voimakasta polarisoitumista, arvioi professori Juho Saari. Kolehmainen kertoo tämän näkyvän myös poliisin työssä: samalla kun on nuoria, jotka käyttävät päihteitä entistä vähemmän, on myös nuoria, jotka käyttävät niitä entistä rankemmin.

Poliisin työ onkin jossain mittakaavassa linkittynyt sosiaalityöhön, Kolehmainen arveli keskustelussa.