Rapistunut Herttoniemen hyppyrimäki saamassa purkutuomion

Kuntotarkistus paljasti rakenteissa ongelmia, joiden korjaaminen ei enää ole kannattavaa. Hyppääjien mukaan mäki on hyvässä kunnossa eikä huoju tuulessakaan. Mäkihyppääjä Aarne Kuisma uskoo, että taustalla vaikuttaa kuolemantapauksen takia syntynyt vastuu valvonnasta.

Kotimaa
Herttoniemen hyppyrimäki aidataan.
Herttoniemen hyppyrimäki aidataan.Yle

Herttoniemen vanha puurakenteinen hyppyrimäki joudutaan todennäköisesti purkamaan. Liikuntavirasto on teettänyt rakenteiden kuntotutkimuksen Inspecta-yhtiöllä. Mäen korjaaminen tulisi lausunnon mukaan niin kalliiksi, että halvempaa olisi rakentaa kokonaan uusi mäki. Tukirakenteet ovat niin heikkokuntoisia, että tornin tukia on jouduttu vahvistamaan entisestään.

– Pultit ovat niin ruosteessa, että niitä ei pysty kiristämään. Puuosat ovat halkeilleet ja siitä syystä tukiliitokset ovat löystyneet, kertoo ulkoilupäällikkö Petri Angelvuo Helsingin liikuntavirastosta.

Vaaraa tornin kaatumisesta esimerkiksi kovan tuulen takia ei liikuntaviraston mukaan ole. Purkupäätöstä ei ole vielä tehty. Hyppyrimäen kohtalosta päättää aikanaan kaupungin liikuntalautakunta.

– Purkaminen on näillä näkymin todennäköinen, jos tuomio on se, että vanhaa ei kannata enää lähteä korjaamaan. Sitäkin pitää miettiä, että tehdäänkö uutta mäkeä. Liikuntalautakunta päättää siitäkin, Angelvuo sanoo.

Mäkeä käyttävien Helsingin mäkihyppääjien rivit ovat harvenneet huippuvuosista 1960-luvulta vain muutamaan kymmeneen. Uusi, hyväprofiilinen mäki maksaisi noin 250 000 – 300 000 euroa.

Hyppäämiselle asetetut tuulirajat ovat Angelvuon mukaan niin tiukat, että hyppääminen on sallittua vain lähes tyynessä kelissä, jollaisia Herttoniemen mäellä on harvakseltaan. Mäki on ollut hyppykiellossa viime syksystä lähtien.

Herttonimessä on myös kaksi pienempää mäkeä, joissa saa hypätä. Isoimman, K-46-mäen mäkiennätys, 49 metriä, on olympiavoittaja Toni Niemisen nimissä.

Mäkeä valvotaan onnettomuuden jälkeen

Herttoniemen hyppyrimäkien aluetta on valvottu ympärivuorokautisesti viime elokuussa sattuneen, 16-vuotiaan tytön kuolemaan johtaneen onnettomuuden jälkeen. Poliisin esitutkinnassa epäiltiin rikoksesta kolmea liikuntaviraston työntekijää sekä kahta Helsingin Hyppyrimäkiyhdistyksen edustajaa.

Rikosnimikkeitä olivat törkeä kuolemantuottamus, törkeä vamman tuottamus sekä yhden liikuntaviraston edustajan osalta virkavelvollisuuden rikkominen. Jutun syyteharkinta on edelleen kesken.

Vanha hyppytorni vetää puoleensa uteliaita ja asiattomia kulkijoita erityisesti iltaisin. Alueella tehdään aidoista ja valvonnasta huolimatta ilkivaltaa. Vauhtimäkeen ja alastulorinteeseen on esimerkiksi kylvetty lasinsiruja, pultteja ja harjateräksiä. Alueelle murtauduttiin viimeksi tässä kuussa aamuyöstä.

Ympärivuorokautinen vartiointi maksaa kaupungille 2 000 euroa kuussa. Mäkitornin purkaminen tarkoittaisi samalla todennäköisesti sitä, että mielenkiinto aluetta kohtaan laantuisi, eikä samanlaista valvontaa enää tarvittaisi.

Mäkihyppääjät: Kaupunki haluaa eroon vastuusta

Helsingin mäkihyppääjien mukaan mäki on täysin hypättävässä kunnossa ja kaikin puolin turvallinen.

– Mäkeen on tehty aika paljon korjaushommaa vuosien varrella. Viisi vuotta takaperin siihen laitettiin uusi iso ristikko ja uudet rappuset on tehty, sanoo Helsingin mäkihyppääjien puuhamies, 40 vuotta Herttoniemen mäissä hypännyt Aarne Kuisma, 79.

Vastaavassa kunnossa olevia torneja on hänen mukaansa muun muassa Lahdessa.

Kuisman mukaan taustalla vaikuttaa viime vuoden vaijerionnettomuus alastulorinteessä. Kaupungille olisi helpompaa, jos mäki purettaisiin.

– Ei olisi mitään vastuuta sen jälkeen. Vastuuhan on paikan omistajalla, ja Helsingin kaupunki omistaa sen paikan. Hyppääjätkin menevät mäkeen omalla vastuulla ja joutuvat itse vastaamaan, jos jotain sattuu, Kuisma muistuttaa.

Hän kummastelee myös mäelle asetettuja tuulirajoituksia.

– Siellä sanotaan, että neljän metrin sivutuulessa sinne ei saisi kiivetä missään nimessä. Meillä oli 25 metriä sivutuulta hiljattain ja vieläkin se on pystyssä.

Herttoniemen pienemmät mäet ovat sopivia 6–7-vuotiaille junioreille.

– Jos se puretaan, niin 12–13-vuotiaista vanhemmilla ei ole mitään paikkaa, missä hypätä. Lahti on lähin paikka. Meillä on yksi 9-vuotias poika, joka on hypännyt Lahdessa jo kuusvitosesta mäestä, niin ei se lähde enää kakskakkoseen hyppäämään, Kuisma sanoo.

Entä jos kaupunki purkaisi vanhan ja rakentaisi teille uuden mäen?

– No, se on eri asia! Silloin kaikki olisi kunnossa.

Alkuperäiseen juttuun lisätty klo 12.09 Aarne Kuisman haastattelulausunnot ja uudet tiedot ingressiin.