Ulkopaikkakuntalaiset kalastusoikeuden omistajat tyytymättömiä Tenon sopimukseen

Myös ulkopaikkakuntalaiset kalastusoikeuden haltijat kokevat jäävänsä paitsioon uudessa Tenon kalastussopimuksessa. Tenojokilaaksossa kiinteistöjä omistavat, mutta muualla vakituisesti asuvat ovatkin perustaneet järjestön valvomaan etujaan.

Kotimaa
Matti Pesonen
Matti Pesonen näkee, että koska hänen ostamansa tila sisältää kalastusoikeuden, hänen tulisi päästä kalastamaan samalla tavalla kuin paikalliset.Matti Pesonen / Priváhtta

Tenojoen uusi kalastussopimusluonnos on herättänyt paljon tunteita niin paikallisissa kalastajissa kuin ulkopaikkakuntalaisissakin.

Muutama viikko sitten julkaistussa sopimusluonnoksessa Norja ja Suomi säätävät kalastuksesta yhdessä. Tavoitteena on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia nykytasosta.

Myös ulkopaikkakuntalaiset tyytymättömiä

Oululainen Matti Pesonen katselee Utsjoella mökkinsä ikkunasta ulos kohti Tenojokea. Joella on muutama vene pyynnissä.

Lohenpyyntiä saa ihastella ilmaiseksi kuka vain, mutta kun Matti Pesonen haluaa joelle tai rantaan pyytämään, hän ostaa niin sanotun ”turistiluvan”, kuten muutkin ulkopaikkakuntalaiset.

Pesonen näkee kuitenkin, että koska hänen ostamansa tila sisältää kalastusoikeuden, hänen tulisi päästä kalastamaan samalla tavalla kuin paikalliset.

Uudessa sopimuksessa tilanne pysyy Pesosen mukaan edelleen epäoikeudenmukaisena.

– Kuten entinen sopimus, uusi ehdotus loukkaa oikeutta omistamiseen ja perusoikeuksia, sikäli että siinä ihmisiä arvotetaan sen mukaan missä he asuvat. Nähdäkseni kaikki Suomen kansalaiset ovat lain edessä tasa-arvoisia. Jos oikeus omaan omaisuuteen riippuu siitä, että asunko paikassa a vai paikassa b, niin se lähtökohtaisesti on epätasa-arvoinen laki.

Ulkopaikkakuntalaisten kalastusoikeuksia kohennetaan

Tenojoen kalastussopimusluonnoksessa ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien kalastusoikeuksia kohennetaan jonkin verran.

Nykyisellään vain vakituisesti Tenojokilaaksossa asuva saa rekisteröidä veneen, mutta uudessa sopimuksessa myös ulkopaikkakuntalainen, jolla on esimerkiksi tilan kautta kalastusoikeus Tenojokeen, saa rekisteröidä veneen.

Lisäksi ulkopaikkakuntalaisille kalastusoikeudenhaltijoille varataan enintään kolmasosan kiintiö Suomen puolelle annetuista vieheluvista, joita on tulevaisuudessa yhteensä saatavilla 11 000.

Kiintiö tarkoittaisi noin 3 500 lupaa ulkopaikkakuntalaisille kalastusoikeuden omistajille.

Nämä ovat Matti Pesosen mukaan kuitenkin vain ”murusia”, eikä hän koe uudenkaan sopimuksen olevan oikeudenmukainen.

– Jos meitä on 500–800 ulkopaikkakuntalaista tilanomistajaa, niin minä saisin pyytää kaksi-kolme vuorokautta samalla säännöllä, kuin paikkakuntalainen, vastaavassa tilanteessa oleva kiinteistönomistaja, joka saisi soutaa koko kesän.

Etujärjestö oikeuksien turvaamiseksi

Tenojokilaaksossa kiinteistöjä omistavat, mutta muualla vakituisesti asuvat ovatkin perustaneet vuosi sitten järjestön valvomaan etujaan.

Veikko Rintamäki Seinäjoki
Veikko Rintamäki, SeinäjokiJarmo Honkanen / Yle

Yhdistyksen nimi on Tenon kiinteistönomistajat ja sen puheenjohtajana toimii Veikko Rintamäki.

Yhdistys on lähettänyt kesäkuun lopussa kantelun oikeuskanslerille Tenon kalastussäännöksistä. Oikeuskanslerille on aikaisemminkin kanneltu samasta asiasta.

Pesosen mukaan kalastusoikeudet tulisi selvittää ja jakaa niin, että vakituisella asuinpaikalla ei ole niissä väliä.

– Jaetaan kalastusoikeudet omistajien mukaan ja silloinhan me ollaan lainmukaisessa tilanteessa. Turistikalastus liittyy tähän sillä tavalla, että valtiohan voi, sikäli ku sitä kiintiötä on mistä antaa, antaa haluamalleen taholle niin paljon kalastusoikeuksia kuin haluaa, sehän ei ole meidän asia, Matti Pesonen sanoo.

Pesosen mukaan valtiolla ei ole oikeutta kiistää kalastusoikeuden tilansa mukana ostaneiden kalastusta turismin hyväksi. Hän näkee, että kun kalastusta täytyy rajoittaa, se tulisi tehdä kaikilta tasapuolisesti.

– Kiinteistörekisteriotteessa lukee, että minulla on osakkuus tuohon Utsjoen kalastuskuntaan. Täten minä katson, että olen kalaveden omistaja ja sitä ei ole kukaan kiistänyt. Kaupanvahvistaja on vahvistanut sen laillisen kaupan, mikä on joskus tehty ja tällaisilla rekistereillä on julkinen luotettavuus, eli se mitä siellä sanotaan, on totta.

Vaativat perusteluita sille, miksi eivät saa pyytää kuin paikalliset

Tenon kiinteistönomistajat ry. vaatii valtiolta perusteluja sille, miksi paikallisten pyyntioikeudet ovat paremmat kuin niin kutsuttujen mökkiläisten, joiden tilaan kuuluu kalastusoikeus.

– Minulla on periaatteessa kiinteistörekisterin mukaan – ja lain mukaan – pitäisi olla oikeus kalaveteen, mutta en saa kalastaa siinä, eli joudun ostamaan niin sanotun turistiluvan, mikä tarkoittaa sitä, että olen täysin ulkopuolisen asemassa siitä huolimatta, että olen omistaja. Ja se ei mene oikeudentajuumme.

– Meiltä kielletään esimerkiksi kiinteiden pyydysten käyttö huolimatta siitä, että meillä on laillinen oikeus niihin. Mielestämme tässä rikotaan perustuslakia ja omaisuudensuojaa.

Pesonen tukee Tenojoen kalastuksen säätelyä, mikäli se perustuu lohensuojeluun, ei turismin tarpeisiin.

– Lohta täytyy suojella, jotta se lisääntyy ja sitä on tulevillekin polville, se on ihan selvä asia, Matti Pesonen sanoo.